Huovutettujen kissojen turkki on merinovillaa ja mukailee täysin mallikuvan kuviointia. Kuva: Mimmifelting

Huovutusta rakkaudesta eläimiin

Koetan aina taltioida jokaiseen työhön eläimen sielun, kertoo huovutettujen eläinten luoja Mirjami Ahola alias Mimmifelting.

– Huovuttamisen ihmeellisen maailman löysin isosiskoni kautta, kun olin vielä pieni. Siskoni huovutti erilaisia hahmoja ja haikailin itsekin omaavani

sellaisen taidon.

Ala-asteella Ahola pääsi kokeilemaan huovuttamista ja ihastui siihen oitis. Hän pyysi koulusta huovutustarvikkeita lainaksi.

– Tämä käsityömuoto kosketti minua syvästi. Huovutin kotona muutamia erilaisia hahmoja, mutta ala-asteen päätyttyä huovutus jäi tauolle vuoteen 2016 asti.

Hyvää oloa

Pitäessään opiskelusta välivuotta Ahola löysi huovuttamisen pariin uudelleen.

– Siirryin välivuotena asumaan silloisen poikaystäväni vanhempien luokse, heillä oli liskoja ja kissoja. Perheen äiti oli käsityöihminen ja häneltä löytyi huovutustarvikkeita. Pyysin niitä lainaksi.

Tarttuessaan neulaan Aholan mieleen palasivat ala-asteen ajat, ja hän tunsi jälleen huovutuksen antavan valtavan määrän energiaa.

– Olin innoissani, sillä villasta voi tehdä periaatteessa ihan mitä tahansa. Hetken mietittyäni päätin tehdä Pokemoneja. Pikkuhiljaa siirryin kuitenkin eläimiin ja aloin tekemään tilaustöitä.

– Huovutus tuottaa minulle sanoin kuvaamattoman hyvää oloa. Huovuttaessa rentoudun täysin. En malta odottaa, millainen persoona jokaisesta huovutustyöstäsyntyykään, nauraa Ahola.

Eläimet ihastuttavat ihmisiä, ja Aholan töistä kiinnostuneita satelee Instagramiin päivä päivältä enemmän.

Eläinten ystävä

Ahola kertoo olleensa aina eläinten parissa. Hänen lapsuudenperheessään oli sekä kissoja että koiria.

– Siirryin eläintenhoitokouluun vuonna 2015. Rakastan eläimiä ja nautin siellä monenlaisten eläinten hoidosta, mutta ala tuntui fyysisesti liian raskaalta.

– Muuttaessani omaan asuntoon, hankin viiriäisiä, jotka haudoin hautomakoneella munista tipuiksi. Rakastuin lintuihin.

Ahola koki myös iloisen kohtaamisen paikallisessa K-Supermarketissa, jossa hän löysi omenoiden päällä taapertavan nälkäisen hyppyhämähäkin.

Nyt kyseinen otus ei ole enää nälkäinen, vaan asuu pulskasti pomppien Aholan sille hankkimassa terraariossa.

– Eläimissä minua kiehtoo niiden aitous ja persoonallisuus. Eläimet eivät valehtele, ja ne näyttävät aidosti tunteensa.

– Rakastan kaikkia eläimiä, ja jokaikisen eläimen huovuttaminen on minulle suuri nautinto, hehkuttaa Ahola.

Lue lisää Kissafanin numerosta 2/2024!