Isovanhemmillani oli kissoja ja lapsuudenkotiini tuli ensimmäinen kissa ollessani 6-vuotias. Sen jälkeen kissoja on ollut aina, kertoo Laura Jääskeläinen, joka on nykyään viiden norjalaisen metsäkissan palvelija.
– Yksi lapsuuden kissoistani nukkui aina vieressäni ja oli selkeästi minun kissani. Tämä pitkäkarvainen ihanuus teki vaikutuksen ja antoi pohjaa valinnalle tuumiessani oman tulevan kissani rotua.
Tutkimisen ja perusteellisen pohdinnan jälkeen rotuvalinta kohdistui norjalaiseen metsäkissaan, sillä rodun terveys ja ulkonäkö miellyttivät.
Valintaan saattoi myös vaikuttaa Jääskeläisen taloyhtiössä asuva norjalaisten metsäkissojen kasvattaja, jonka luona hän oli lapsena käynyt leikittämässä pentuja. Muistijälki kantoi pitkälle.
Jääskeläisen kasvattajanimi FI*Tassukedon hyväksyttiin FiFessä alkuvuodesta 2021. Hänen kissojensa kutsumanimet ovat kasvien tieteellisiä nimiä.
– Haluan olla mukana ylläpitämässä tätä upeaa rotua, ja kuulun Norjalainen metsäkissa ry:n hallitukseen.
Kasvinimiset löytyivät
Jääskeläinen kokee ensimmäisten rotukissojensa etsimisen olleen hankalaa.
– Halusin kerralla kaksi tyttökissaa, jotta kummallakin olisi kaveri eli ne eivät olisi joutuneet olemaan yksin. Kasvattajilla ei ollut sopivia, ja meinasin jo vaihtaa rotua.
– Onneksi laajensin hakuhaarukkaani, ja Kokkolassa oli kaksi pentuetta eli yhteensä 13 kissaa. Jos sieltä ei minulle löytyisi kissoja, sitten minun ei selvästikään ollut tarkoitus saada metsäkissaa, Jääskeläinen muistelee ajatelleensa.
Onni oli kuitenkin Jääskeläisen puolella. Hänen sydämensä sekä kotinsa valtasivat punavalkoiset sisarukset Vanda ja Viola.
– Kolmanneksi kissaksi halusin hopean ja savun värisen. Tällainen löytyi Kouvolasta, ja pääsin ensimmäisenä valitsemaan kyseisestä pentueesta kissan. Hänen nimekseen tuli Bellis.
– Tämän jälkeen päätin aloittaa kasvatustyön, joten neljäs kissa oli niin kutsuttu tilaus. Etsin hopeanväristä kasvatuskissaa.
Jääskeläisen kissojen kasvattajat olivat tällä välin löytäneet toisensa. Belliksen kasvattaja oli yhdistänyt Vandan ja Violan kasvattajalta tulleen kissan ja Belliksen veljen. Tuosta liitosta löytyi sinikilpikonnahopeatabby, ja näin laumaan liittyi Canna.
– Viides kissa olikin sitten Cannan pentu, ensimmäinen ja pentueen ainut. Daucus jäi kotiin mahdollisesti jatkamaan sukua.