Arja Tomminen esitteli norjalaista metsäkissaansa Bjarne Wikströmille.

Karkkilan vanha tehdashalli täyttyi kissoista

Karkkilan vanhan Högforsin tehtaan ruukkimiljöö toimi jälleen Ruuhka-Suomen Rotukissayhdistyksen eli Rurokin näyttelypaikkana 20.-21. tammikuuta.

Mukaan oli ilmoitettu yli 400 kissaa. Määrä jakautui viikonlopun molempien päivien kesken: lauantaina olivat kategoriat 2 ja 3, sunnuntaina 1 ja 4 sekä kotikissat. Molempina päivinä oli paikalla reilut 200 kissaa.

Rurok on järjestänyt näyttelynsä Karkkilassa jo useamman kerran. Vanhaa tehdasmiljöötä on kehuttu hyväksi ja tilavaksi paikaksi. Myös alueen historia houkuttelee ihmisiä paikalle.

Karkkila sijaitsee noin 70 kilometrin päässä pääkaupunkiseudulta, mutta tätä ei ole nähty ongelmana – pikemminkin päinvastoin. Se nimittäin tiedetään, että hyvin usein pienemmät paikkakunnat vetävät paremmin yleisöä paikalle.

– Seuraava näyttely on Karkkilassa 24.-25. elokuuta, vinkkaa Rurokin sihteeri Marianne Surakka.

Mimosa tuli Lahdesta

Molempina näyttelypäivinä riitti kuhinaa heti aamusta alkaen.

Liisa Mikkelä oli tullut Karkkilaan Lahdesta. Mukana oli 3-vuotias maine coon Mimosa eli Stout-hearted Qeisha, joka oli lauantaina neljännen kerran näyttelyssä ja sai jo neljännen sertinsä.

– Täytyy kyllä olla tyytyväinen Mimosan saavutuksiin.

– Ensin ajateltiin, että kokeillaan nyt kerran. Ollaan myös jo opittu, että mitä tämä touhu on.

Perheellä on myös toinen maine coon.

– Kovasti ollaan tykätty rodusta! Liisa kehuu.

Haaveissa rotukissa

Lauantaina paikalle oli saapunut Niemisen perhe Vantaalta.

Kissanäyttely oli viisihenkiselle perheelle vieras kokemus, ja Rurok oli bongattu Kissaliiton näyttelylistalta.

– Meillä ei ole itsellä kissaa, mutta olemme harkinneet sellaisen hankkimista. Maatiaisetkin ovat toki söpöjä, mutta kyllä me taidetaan kallistua rotukissan puolelle. Siksihän tänne tultiin katselemaan näitä söpöliineja sillä silmällä, perheen äiti Raija nauraa.

Perheen teinitytöt ihailivat maine cooneja ja norjalaisia metsäkissoja, kun ”ne ovat ihan älyttömän söpöjä ja ihania”.

– Ei meillä vanhuksillakaan ole mitään näitä rotuja kohtaan. Ne ovat näyttäviä ja komeaturkkisia.

– Ja lisäksi niiden päänupin täytyy olla kunnossa, eivät ne muuten olisi niin suosittuja Suomessakin, Raija miettii.

– Ei muuta kuin kiertelemään lisää, katsottavaa ainakin riittää!

Lue lisää Kissafanin numerosta 1/2024!