Itämaisen historia alkaa 1940-luvulta
Itämaisten kissojen historia alkaa Isosta-Britanniasta toisen maailmansodan päätyttyä, kun siamilaiskasvattajat halusivat kokoväritteisen kissan.
– Tämä tehtiin risteyttämällä ruskeanaamiosiamilainen lyhytkarvaisen kotikissan kanssa, kertoo Elina Järvinen, Siam-Orient kissayhdistys ry:n puheenjohtaja.
Näistä pennuista lähemmäksi siamilaisilta näyttävät jätettiin jatkojalostukseen. Näin saatiin kokoväritteinen, mutta ulkoisesti siamilaista muistuttava kissarotu.
Jokunen vuosi tämän jälkeen Yhdysvalloissa lähdettiin tekemään samaa yhdistämällä amerikkalainen lyhytkarva siamilaisen kanssa.
– Suurin ero itämaisen ja siamilaisen kissan välillä värityksen lisäksi on silmien väri. Siamilaisten silmät ovat syvänsiniset ja itämaisilla pitää olla smaragdinvihreät silmät.
Itämaisen lyhytkarvan jalostamiseen on käytetty muun muassa venäjänsinistä, abessinialaista, brittiläistä lyhytkarvaa, amerikkalaista lyhytkarvaa sekä ihan tavallista maatiaiskissaa, listaa Järvinen.
Ensimmäiset itämaiset lyhytkarvat rekisteröitiin Suomessa 1960-luvulla.
Hyvin värikäs rotu
Itämainen pitkäkarva syntyi 1970-1980-lukujen taitteessa, kun kaksi pitkäkarvageeniä kantavaa itämaista lyhytkarvaa yhdistettiin. Jälkeläisissä oli niin lyhytkarvapentuja kuin pitkäkarvapentuja.
– Itämainen pitkäkarva tunnettiin aiemmin nimellä javaneesi. Hollannissa rotu tunnetaan edelleenkin mandarine-kissana ja Englannissa rotua kutsutaan angoraksi, tietää Järvinen.
– Ensimmäiset itämaiset pitkäkarvat rekisteröitiin Suomeen vasta 1990-luvun alussa.
Kaiken kaikkiaan itämaisia kissoja rekisteröidään Suomessa vuosittain noin 150. Luku sisältää niin lyhytkarvat kuin pitkäkarvatkin sekä ulkomailta Suomeen rekisteröidyt kissat.
– Itämainen on yksi väririkkaimmista roduista Suomessa, sillä hyväksyttyjä värejä on yli 300. Suomessa näitä on rekisteröity hieman alle 200.
– Siamilainen, balineesi, itämainen lyhytkarva ja pitkäkarva ovat sisarrotuja eli samaan pentueeseen voi syntyä näitä kaikkia neljää rotua. Näitä rotuja voidaan risteyttää keskenään ilman erikoislupaa, selventää Järvinen.