Valkoinen Iitu ja musta Kapu ovat Marjo-Kaisu Niinikosken elämässä jo toinen mustavalkoinen kissapari. Ensimmäisen mustavalkoparin, Pilvin ja Lempin, moni Kissafanin lukija muistaneekin niiden edesottamuksista kertoneista jutuista.
’’Kuvastaisikohan mustavalkoinen kissapari yin ja yang -ajatusta?’’ itämaisiin filosofioihin laajasti tutustunut toimittaja-kirjailija sekä ratkaisukeskeisenä valmentajana työskentelevä Marjo-Kaisu pohdiskelee.
Hänen lapsuudenkodissaan Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa oli koiria. Lapsena Marjo-Kaisu ihaili hevosia, vaikka vähän niitä pelkäsikin.
’’Kissat olivat minulle vieraita, mutta heti kun tapasin Pilvin vajaat 30 vuotta sitten, tiesin, että kissa on minun sieluneläimeni. Pilvin kanssa meillä olikin aivan erityinen, telepaattinen yhteys.’’
Ilo ja itsenäisyys
Kissoissa Marjo-Kaisua viehättää ennen kaikkea niiden itsenäisyys. Kissojen ei tarvitse mielistellä ketään.
’’Kissan herkkyys ja aistikkuus niin ikään puhuttelevat minua, samoin sen kauneus ja estetiikka. Kissaa, sen ilmeitä ja eri asentoja, ei väsy katselemaan. Valtavan hauskojakin kissat ovat, niiden kanssa hupia riittää’’, Marjo-Kaisu hymyilee.
Kissat ovat innostaneet häntä myös kirjailijan urallaan. Vuonna 2016 Marjo-Kaisun julkaisemassa, readme.fi:n kustantamassa teoksessa Valkoisen kissan kirja – Satuja aikuisille seikkailee valkoinen kissa milloin itämailla, milloin tropiikissa, milloin kotoisissa maalaismaisemissa. Kirjassaan Marjo-Kaisu sanoittaa henkis-filosofisia oivalluksia kissan tekemisten ja huomioiden kautta. Aikuisten satukirja on julkaistu myös englanniksi nimekkeellä The White Cat´s Book.

