Vuonna 2027 voimaan tulevan kissojen nimipäiväkalenterin uudistus oli ensimmäinen, johon kaikilla suomalaisilla oli mahdollisuus vaikuttaa. Yliopiston almanakkatoimisto keräsi kesän 2025 aikana suomalaisilta lemmikkieläinten nimiä uudistusta varten.
’’Nimiehdotuksia kissoille saatiin kaikkiaan 2 712 kappaletta. Lisäksi kissojen nimiä saatiin muun muassa Agria Eläinvakuutuksen toimittamilta listoilta’’, kertoo Helsingin yliopiston nimistön tutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala.
Uusien nimien sijoittelussa noudatettiin tiettyjä periaatteita, suhteutettuna aiempaan nimipäiväkalenteriin.
’’Ensinnäkin nimet sijoitettiin samoille päiville kuin millä ne – tai muut samakantaiset nimet – ovat suomalaisessa tai suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa. Nimiä sijoitettiin tietyille päiville myös niiden äänneasun tai merkityksen samankaltaisuuden perusteella.’’
Kissakalenterin yksi uutuusnimistä on Lucifer, joka viittaa paholaiseen. Keskiajan Euroopassa kissoja pidettiin pahuuden edustajina, jopa valepukuisina noitina. Uudistuksessa Lucifer-nimeä ei kuitenkaan sijoitettu hyvyyttä edustavan Pyhän Lucian päivälle 13. joulukuuta, jolle se kielellisen taustansa vuoksi sopisi. Sen sijaan Luciferin nimipäivä on edellisenä päivänä, jolla oli jo aiemmin Mörkön nimipäivä.
Ajankuva vaikuttaa nimiin
Kissojen nimet ovat muuttuneet aikojen saatossa, samalla kun kissojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on muuttunut. Aiemmin kissojen nimet olivat nimistön tutkija Saarelma-Paukkalan mukaan jotenkin kissamaisempia.
’’Maalaistaloissa kissojen tehtävänä oli pitää hiiret loitolla navetasta ja muista ulkorakennuksista. Tuolloin kissoille annettiin sellaisia nimiä kuten Kolli, Misse, Nauku ja Viiru.’’
Nimet muuttuivat, kun kissoista tuli kaupunkiperheiden lemmikkejä ja kissat muuttivat koteihin sisälle.
’’Tavalliset ihmisten etunimet yleistyivät kissoillakin, ja populaarikulttuurin vaikutus alkoi näkymään myös nimissä. Ulkomaiset nimet yleistyivät, kuten Belladonna, Loulou ja Queen’’, listaa Saarelma-Paukkala.
