Kasviskuivuri surisee Anne Rohkeen omakotitalon keittiössä. Siellä eivät kuivu tällä kertaa kasvikset, vaan herkkusnäksit perheen Redi-kissalle.
- Leikkaan sisäelimistä, esimerkiksi possun tai naudan maksasta ja munuaisista ja joskus myös sydämestä oikein ohuita siivuja ja laitan ne puoleksitoista vuorokaudeksi kasviskuivuriin. Siellä ne kuivuvat rapsakoiksi snäkseiksi, joita Redi rakastaa herkkupaloina. Kuivattujen sisäelinviipaleiden järsiminen tekee hyvää myös sen hampaille, Anne sanoo.
9-vuotias Redi-poika on asunut pennusta saakka Annen ja hänen kolmen lapsensa kanssa. Ensin asuttiin pääkaupunkiseudulla kerrostalossa, sitten hetken rivitalossa ja viimeiset neljä vuotta omakotitalossa maaseututaajamassa.
- Lähdin lehti-ilmoituksen perusteella suoraan hakemaan pentua meille, enkä mennyt sitä ensin katsomaan. Heti paikalle saavuttuani aistin ja huomasin jotain erikoista.
Punavalkoinen poikakissanpentu lähti Annen mukaan, mutta osoittautui, ettei se ollutkaan luovutusikäinen, vaan Annen arvion mukaan viisiviikkoinen. - Laitoin facebookiin tiedusteluja kissan mahdollisista sisaruksista. Niitä alkoi löytyä. Samalla kävi selväksi, että Redi ja sisaruksensa olivat syntyneet pentutehtailun tuloksena. Asiasta tehtiin eläinsuojeluilmoitus, ja näin päästiin jäljille useita kissoja käsittävään pentutehtaaseen.
Ankea elämän aamu jätti jälkensä Redin käyttäytymiseen.
Redi on hyvin mieltynyt myös runsasliemisiin kissankeittoihin.
- Vallankin alussa se oli herkästi näykkimässä ja raapaisemassa. Arka se on edelleen, esimerkiksi valjaisiin Rediä ei saa millään, Anne kertoo.
Fyysisiäkin oireita pennulla oli. - Korvapunkkeja huomasin heti seuraavana päivänä, kun olin hakenut sen. Muutoin se on kyllä ollut terve. Vielä 9-vuotiaanakaan esimerkiksi nivelet eivät sitä vaivaa mitenkään – ikävästä pikkupentuajasta huolimatta.
Heti alkajaisiksi Anne vei Redin eläinlääkäriin, jossa sille tehtiin terveystarkastus. Se madotettiin, rokotettiin ja mikrosirutettiin. Ennen sukukypsyyttä Redi leikattiin.
Kaveri hiiren kanssa
Emosta ja sisaruksista liian varhain vieroitettu Redi ei ole oppinut kissalle lajityypillisesti elintärkeitä saalistustaitoja.
- Omakotitalossamme on vallankin talvisin silloin tällöin hiiriä. Redi leikkii niiden kanssa, mutta ei osaa metsästää niitä eli lopettaa saaliseläintään, kuten kissa lajinomaisesti tekee. Viime talvenakin yhtenä aamuna kun heräsin, niin Redi ja hiiri istuivat sulassa sovussa olohuoneen matolla!
Redi syö raakaruokansa Anne-maminsa tarjoamana. Kuivattujen sisäelinsnäksien lisäksi se syö naudan ja possu sisäelimiä raakana sekä naudan ja possun jauhelihaa ja kokolihaa. Kananlihaa Anne ei sille anna. - Käytän kaiken raakana antamani ruoan paitsi kuivasiivut pakastimen kautta, jotta mahdolliset bakteerit tuhoutuvat. Valmista, esimerkiksi eläinkaupan pakastealtaassa myynnissä olevaa raakaruokaa en ole vielä kokeillut. Ehkäpä kokeilen!
Kala ei Redille juuri maistu. - Viime kesänä sain lähijärven puhdistustalkoista suuren määrän isoja lahnoja, jotka perkasin ja fileoin. Redi ei niitä syönyt, minä ja lapset hyvällä ruokahalulla! Anne naurahtaa.
- Raakaruoka-ateria on Redillä pari, kolme kertaa viikossa. Päivittäisenä perussettinä sillä on märkä- ja kuivaruokaa, joita Anne tilaa yleensä verkkokaupasta kerralla isot satsit. Anne ei ole merkkiuskollinen Redin valmisruoan suhteen, mutta laadun kanssa hän on tarkka. Sokeria ja viljaa ei ruoissa saa olla. Hän tarkistaa aina, että ruoissa on vitamiineja sekä erityisesti tauriini-aminohappoa, joka on välttämätöntä kissan näkökyvylle, ruoansulatukselle, sydänlihaksen toiminnalle sekä vahvalle immuunijärjestelmälle.
- Kuivaruoista Redi tykkää eniten lohinappuloista, mikä onkin hyvä, jotta se saa rasvaisen lohikalan öljyssä olevia omega-3 -rasvahappoja. Ravintolisiä en ole Redille vielä antanut, harkinnut kylläkin, kun sillä alkaa jo olla tuota ikää.
Innokas juomaan vettä
Toisin kuin kissat yleensä, niin Redi juo mielellään vettä omasta juomakupistaan.
- Lisänestettä se saa myös päivittäin märkäruoasta. Redi on hyvin mieltynyt ns. kissankeittoihin, joissa on esimerkiksi naudanlihaa tai ankkaa runsaassa nestemäärässä.
Redi painaa reilut neljä kiloa. Nelikiloisen kissan päivittäinen nestetarve on pari desiä. - Se Redillä hyvin täyttyy, sanoo Anne.
Kissanruohoa Anne on kokeillut kasvattaa kissan suolistoputsariksi ja karvapallojen kehittymisen estämiseksi, mutta kissanruoho ei Redille maistu. Valmisruoat Redillä ovat jo vähäenergisempiä, erityisen proteiinirikkaita senioriruokia, vaikkei sillä vielä olekaan vanhuuden vaivoja. Painokin pysyy hyvin hallinnassa.
Redi syö kahdesti päivässä. Raikasta vettä on koko ajan tarjolla. - Jos meinaan myöhästyä aamukahdeksan ja iltapäiväneljän ruokinta-ajoista, niin kissa kyllä muistuttaa, yleensä näykkäisee pohkeestani! Anne kertoo.
