Kissojen kesytyksen alkuperä on pitkään ollut epäselvä, mutta uudet tutkimukset viittaavat siihen, että villikissojen muuttuminen lemmikeiksi sai alkunsa muinaisessa Egyptissä noin 3000 vuotta sitten. Aiemmin uskottiin, että kissat kesytettiin Kyproksella jo 9500 vuotta sitten, mutta uusien DNA-tutkimusten mukaan kyseessä oli eurooppalainen villikissa – ei kesykissa.
Vuonna 2001 tutkijat tekivät läpimurron löydettyään 9 500 vuotta vanhan haudan Kyprokselta, jossa oli ihmisen ja kissan jäännöksiä. Tämä antoi viitteitä siitä, että kissojen kesytys olisi alkanut Välimeren saarella.
Tutkijat arvelivat, että kissat olisivat seuranneet varhaisia maanviljelijöitä ja vähitellen tottuneet elämään ihmisten kanssa vuosituhansien aikana.
Nyt kaksi vielä vertaisarvioimatonta DNA-tutkimusta kumoaa tämän teorian. Ne osoittavat, että Kyprokselta löydetty eläin olikin eurooppalainen villikissa, ei kesykissa. Tämä palauttaa ajatuksen takaisin Egyptiin kissojen mahdollisena alkuperäisenä kesytyspaikkana, mahdollisesti vain noin 3000 vuotta sitten.
Tutkijoiden mukaan kissoja alettiin aluksi uhrata joukkokulttirituaaleissa Bastet-jumalattaren palvonnassa. Bastet yhdistettiin aluksi leijoniin, mutta noin ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua häntä alettiin kuvata hahmona, jolla on kissan pää. Temppeleitä rakennettiin viljavien peltojen keskelle, missä kissat metsästivät jyrsijöitä.
Kissojen jumalallinen asema ja käytännöllinen hyöty yhdistyivät, mikä todennäköisesti johti niiden kesyttämiseen ja lopulta siihen, että muinaiset egyptiläiset ottivat ne lemmikeikseen.
Tutkijat muistuttavat, että eläinten kesytys uskonnollisten kulttien kautta ei ole poikkeuksellista.
Lähde: independent.co.uk
Kissan ja ihmisen suhde, Yleinen
