Käytännön kokemukseen ja eurooppalaisiin esiintymistutkimuksiin perustuen tiedetään, että yleisimpiä kissojen virustauteja ovat todennäköisesti kissaflunssaa aiheuttavat herpesvirus ja kalikivirus.
Näin kertoo Evidensian eläinsairaala Vettorin kissaklinikan vastaava eläinlääkäri Heidi Pietilä.
– Muita yleisiä virustauteja ovat kissarutto, kissojen koronavirus ja kissan immuunikato.
Suurta osaa kissojen virustaudeista voidaan ennaltaehkäistä pitämällä kissan rokotukset kunnossa. Rokotukset suojaavat kalikivirusta, herpesvirusta ja kissaruttoa vastaan. Kissaflunssan osalta suoja on osittainen ja lyhytkestoinen. Nämä rokotteet kuuluvat perusrokotusohjelmaan.
– Muihin virustauteihin ei ole rokotetta Suomessa, mutta tartuntariskin vähentämiseksi kissoja kannattaa pitää sisäkissoina tai antaa niiden ulkoilla vain valvotusti.
Ulkoillessa tulee tartuntariskin vuoksi välttää kontaktia muihin kissoihin, lepakoihin lepakkorabieksen varalta ja lintuihin lintuinfluenssan varalta.
– Kissojen tartuntatautien ehkäisemiseksi tulisi kissojen määrä pitää kotona maltillisena sekä huolehtia alkueristyksestä, jos kotiin otetaan lisää kissoja, ohjeistaa Pietilä.
Kalikivirus FCV
Kalikivirus eli FCV on erittäin muuntautumiskykyinen. Siitä on olemassa monia eri kantoja, jotka oireilevat erilaisin tavoin.
– Tavallisimmin kalikioireet ilmenevät akuutteina ylähengitystieoireina, kuten aivasteluna ja yskänä sekä kirkkaana sierainvuotona. Kalikille tunnusomaista ovat myös kielen haavaumat, listaa Pietilä.
– Yleisoireina voi esiintyä kuumetta, väsyneisyyttä ja ruokahaluttomuutta. Flunssaoireet kestävät yleensä 2-3 viikkoa.
Tietyt kalikikannat voivat aiheuttaa kroonista ientulehdusta ja nuorille kissoille muutaman päivän kestävää ontumasyndroomaa.
– Kalikin harvinainen ja vakavampi muoto, VS-FCV aiheuttaa vakavan monielinvaurion sekä ihon turvotusta ja haavaumia. VS-kalikiin liittyy suuri kuolleisuus myös rokotettujen kissojen keskuudessa.
Täsmälääkitystä kalikivirukseen ei ole. Rokotus ei estä tartuntaa, mutta voi lieventää oirekuvaa. Kalikin hoito on oireenmukaista tukihoitoa, kuten nesteytystä ja kipulääkitystä.
Vapaasti ulkoilevia ja rokottamattomia kissoja vaanivat useat virustaudit.
Herpesvirus FHV-1
Herpesvirus eli FHV-1 aiheuttaa kissaflunssaa. Oireet muistuttavat kalikivirusta, mutta suun haavaumia ei yleensä tavata.
– Herpekselle on tyypillistä aiheuttaa silmätulehdusta ja sarveiskalvohaavoja. Oireilu kestää yleensä pari viikkoa. Harvinaisena herpes voi aiheuttaa myös iho-oireita, keuhkokuumetta ja neurologisia oireita, tarkentaa Pietilä.
– Herpes on eri kuin ihmisen huuliherpes, mutta sikäli saman kaltainen, että kissa usein jää kantajaksi, ja stressi sekä tietyt lääkitykset voivat aktivoida viruksen uudelleen.
Herpeksen hoito on yleensä oireen mukaista, mutta vakavissa oireissa voidaan käyttää viruslääkkeitä.
Rokotusta suositellaan myös taudin sairastaneille, sillä niin luonnollisen tartunnan kuin rokotteen antama suoja on lyhytkestoinen.
Kissaruttovirus FPV
Kissaruttoa aiheuttava virus eli FPV on Suomessa yleinen. Tehokkaan rokotuksen ansiosta oireilevaa tautia tavataan lemmikkikissoilla kuitenkin harvoin.
– Virus hyökkää luuytimeen, jossa se tuhoaa immuunijärjestelmän. Tehokkaan rokotuksen ansiosta tartunta on aikuisella kissalla yleensä oireeton, mutta rokottamattomista pennuista suurin osa menehtyy tartuntaan, sanoo Pietilä.
– Kissaruton tyypillisiä oireita ovat raju oksentelu ja ripuli. Lisäksi esiintyy yleisoireita, kuten kuumetta, ruokahaluttomuutta ja anemiaa.
Täsmälääkkeitä ei ole, vaan hoito perustuu tukihoitoon.
Koronavirus FCoV
Kissojen koronavirus eli FCoV on yleinen Suomessa.
– Useimmat kissat selviävät koronaviruksesta oireettomina tai saavat lievän ripulin. Virus voi tosin muuntua ja kehittyä FIP-taudiksi eli kissan tarttuvaksi vatsakalvontulehdukseksi, sanoo Pietilä.
FIP:n oireet vaihtelevat, mutta usein esiintyy yleisoireita, kuten kuumetta, ruokahaluttomuutta, väsyneisyyttä ja laihtumista. FIP on yleisin alle 2-vuotiailla kissoilla.
– Usein FIP aiheuttaa nesteen kertymistä vatsa- ja/tai rintaonteloon, jolloin kyseessä on niin sanottu märkä FIP. Lisäksi voi esiintyä hermosto- ja silmäoireita myös ilman nestekertymiä, tuolloin kyseessä on kuiva FIP.
– Aiemmin FIP on ollut lähes aina kuolemaan johtava. Uudet viruslääkkeet ovat kuitenkin mullistaneet hoitomahdollisuudet, toteaa Pietilä.
Immuunikato FIV
Kissan immuunikatoa eli FIV:iä esiintyy myös Suomessa, joskin tauti on meillä harvinaisempi kuin monissa muissa maissa.
– FIV muistuttaa ihmisten HIV-virusta eli se heikentää kissan immuunijärjestelmää. Nämä virukset eivät kuitenkaan tartu ihmisen ja kissan välillä, valaisee Pietilä.
FIV-tartunta ei itsessään näy kissasta päällepäin, vaan siihen liittyvät oireet johtuvat heikentyneestä puolustuskyvystä.
– Yleisimmin FIV-kissoilla esiintyy hitaasti kehittyvää ientulehdusta, riniittiä eli nuhaa, munuaistulehdusta sekä imusolmukkeiden suurentumista.
– Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta tartunnan saanut kissa voi elää lähes normaalin elämän, kunhan infektioriski pidetään pienenä.
Perusrokoteohjelman lisäksi ulkoileville kissoille suositellaan raivotautirokotetta.
Vinkkejä virustartunnan ehkäisyyn
Perusrokoteohjelman lisäksi ulkoileville kissoille suositellaan raivotautirokotetta.
– Maailmalla yleistä raivotautia eli rabiesta ei onneksi Suomessa ole tavattu 1990-luvun jälkeen. Kuitenkin taudin vakavan luonteen vuoksi ulkoilevat kissat suositellaan rokotettavaksi, kannustaa Pietilä.
Rabies tarttuu moniin eläinlajeihin sekä ihmisiin, ja on rokottamattomalla kuolemaan johtava.
– Uusimpia kissoihin tarttuvia viruksia ovat ihmisten korona eli SARS-CoV-2 -virus ja lintuinfluenssaa aiheuttava H5N1-virus.
Nämä molemmat ovat zoonooseja eli ihmisten ja eläinten välillä tarttumaan kykeneviä tauteja. Tautitapaukset kissoilla ovat toistaiseksi harvinaisia.
– Kissojen kanssa kontaktia kannattaa välttää, mikäli epäilee itsellään koronavirusta, Pietilä huomauttaa.
Riski virustautien puhkeamiseen on suurempi, mitä enemmän kissoja elää samassa paikassa.
– Harkittaessa uuden kissan hankkimista on tärkeää niin kissojen vähittäisen yhteen totuttamisen kuin tautiriskin vuoksi eristää kissat aluksi toisistaan, neuvoo Pietilä.
