Kissojen sijaiskotina toimimalla voi auttaa pelastamaan kissan kerrallaan. SEY Suomen Eläinsuojelun jäsenyhdistyskoordinaattori Maarit Talvikarhu kannustaa monenlaisia koteja mukaan sijaiskotitoimintaan.
– Kissan kannalta on lottovoitto, jos sijaiskoti löytyy. Hoitaja puolestaan pääsee tutustumaan kissayksilöihin, kissojen hoitoon sekä muihin ihmisiin. Siitä tulee uskomattoman hyvä olo, kun voi konkreettisella tavalla auttaa, Talvikarhu kuvaa.
Sijaiskodit ovat eläinsuojeluyhdistysten toiminnan kulmakivi. Niihin sijoitetaan kissoja monista eri taustoista.
- Osa kissoista on lupsakoita kotikissoja, jotka etsivät uutta kotia. Osa on löytöeläimiä, osa loukutettuja populaatiokissoja. Myös eri viranomaisten, kuten poliisin ja valvontaeläinlääkärin, kautta tulee kissoja.
Yksityisten kodinvaihtajien taustalla voi olla esimerkiksi sairaus, kuolema, taloustilanne tai muu elämänmuutos. Osa kissoista on otettu liian kevyen harkinnan myötä, mutta Talvikarhu pohtii, että kaikkia elämänmuutoksia ei toki pysty ennalta tietämään.
Sijaiskodin löytyminen on kissan kannalta lottovoitto.
Sijaiskodeissa kissat viipyvät keskimäärin hieman alle kolme kuukautta. Aika voi kuitenkin vaihdella muutamista viikoista yli vuoteenkin.
- Sijaiskodissa kissoja hoidetaan kuin omia lemmikkejä siihen asti, että ne löytävät uuden kodin. Sen löytymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi kissan ikä, tausta ja sosiaalisuus, Talvikarhu kertoo.
Eläinsuojeluyhdistykset kattavat kissan hoidosta sijaiskodille aiheutuneet kustannukset, kuten ruoat ja eläinlääkärikulut. Tarvikkeita saa yleensä lainaan yhdistyksiltä. Sen sijaan mahdollisesti vaurioituneita huonekaluja tai muita kodin tavaroita ei korvata, joten Talvikarhu suositteleekin siirtämään arvokkaammat esineet tarvittaessa turvaan.
Mikäli sijaiskotina toimiminen kiinnostaa, mielenkiintonsa voi ilmaista paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle. SEYn paikallisyhdistyksiä toimii Suomessa 38 ja valtaosalla niistä on sijaiskoteja.
