Hoito, Hyväntekijät

Sijaiskodit mahdollistavat uuden alun

Värikkäistä taustoista tulevat kissat kaipaavat vapaaehtoisia sijaiskoteja odottaessaan uuden, lopullisen kodin löytymistä.

Kodittomia kissoja loukutetaan ja sijoitetaan hoitoon esimerkiksi juuri sijaiskoteihin. SEYn paikallisyhdistysten sijaiskodeissa hoidetaan vuosittain yli 3000 kissaa. Kuva: Riikka Ala-Hulkko

Kissojen sijaiskotina toimimalla voi auttaa pelastamaan kissan kerrallaan. SEY Suomen eläinojelun jäsenyhdistyskoordinaattori Maarit Talvikarhu kannustaa monenlaisia koteja mukaan sijaiskotitoimintaan.
’’Kissan kannalta on lottovoitto, jos sijaiskoti löytyy. Hoitaja puolestaan pääsee tutustumaan kissayksilöihin, kissojen hoitoon sekä muihin ihmisiin. Siitä tulee uskomattoman hyvä olo, kun voi konkreettisella tavalla auttaa’’, Talvikarhu kuvaa.
Sijaiskodit ovat eläinsuojeluyhdistysten toiminnan kulmakivi. Niihin sijoitetaan kissoja monista eri taustoista.
’’Osa kissoista on lupsakoita kotikissoja, jotka etsivät uutta kotia. Osa on löytöeläimiä, osa loukutettuja populaatiokissoja. Myös eri viranomaisten, kuten poliisin ja valvontaeläinlääkärin, kautta tulee kissoja.’’
Yksityisten kodinvaihtajien taustalla voi olla esimerkiksi sairaus, kuolema, taloustilanne tai muu elämänmuutos. Osa kissoista on otettu liian kevyen harkinnan myötä, mutta Talvikarhu pohtii, että kaikkia elämänmuutoksia ei toki pysty ennalta tietämään.

Tuhannet kissat etsivät vuosittain uutta kotia.


Sijaiskodeissa kissat viipyvät keskimäärin hieman alle kolme kuukautta. Aika voi kuitenkin vaihdella muutamista viikoista yli vuoteenkin.
’’Sijaiskodissa kissoja hoidetaan kuin omia lemmikkejä siihen asti, että ne löytävät uuden kodin. Sen löytymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi kissan ikä, tausta ja sosiaalisuus’’, Talvikarhu kertoo.
Eläinsuojeluyhdistykset kattavat kissan hoidosta sijaiskodille aiheutuneet kustannukset, kuten ruoat ja eläinlääkärikulut. Tarvikkeita saa yleensä lainaan yhdistyksiltä. Sen sijaan mahdollisesti vaurioituneita huonekaluja tai muita kodin tavaroita ei korvata, joten Talvikarhu suositteleekin siirtämään arvokkaammat esineet tarvittaessa turvaan.

Halu sitoutua


Mikäli sijaiskotina toimiminen kiinnostaa, mielenkiintonsa voi ilmaista paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle. SEYn paikallisyhdistyksiä toimii Suomessa 38. Valtaosalla niistä on sijaiskoteja.
Yhdistyksissä hoidetaan vuosittain yli 3000 kissaa, joista iso osa hoidetaan juuri sijaiskodeissa. Kissat ovatkin selkeästi suurilukuisin sijaiskoteja tarvitseva lemmikkiryhmä. Lisäksi sijoitetaan vuosittain vajaa 700 koiraa sekä vajaa 500 muuta eläintä, joista suurin osa on kaneja ja jyrsijöitä.
Talvikarhu kertoo, että paikallisyhdistyksillä voi olla hieman vaihtelevia kriteereitä sijaiskotien valintaan, mutta esimerkiksi lähityö tai lapset eivät ole este sijaiskotina toimimiselle. Kissalle täytyy kuitenkin olla aikaa, eikä lapsiperheeseen sijoiteta arimpia, herkästi stressaantuvia kissoja. Tärkein kriteeri sijaiskodille on halu ja kyky sitoutua kissan hoitoon.
’’Ohjeita pitää sitoutua noudattamaan ja olla mahdollisuus hoitaa kissan kodin etsintään liittyviä asioita, esimerkiksi tavata ja haastatella mahdollisia kotiehdokkaita. Lisäksi osa kissoista voi olla arkoja ja tarvita enemmän sosiaalistamista.’’
Sijaiskodin ehdottomat edellytykset ovat kissan ottajan täysi-ikäisyys sekä kodin turvallisuus. Pitää huolehtia esimerkiksi siitä, ettei kissa pääse livahtamaan ikkunoista tai ovista karkuun. Lisäksi tulee olla tavoitettavissa ja noudattaa madotus-, rokotus- ja lääkintäohjeita. Tarvittaessa kissaa käytetään eläinlääkärissä.
’’Kissan aiemmasta tilanteesta saattaa kuulla herkkäluontoisia asioita, joten vaitiolovelvollisuus on tärkeää.’’
Sijaiskodilta toivotaan joustavuutta, sillä kissa voi tarvita kodin nopeastikin. Sillä välin kissa saattaa odottaa esimerkiksi löytöeläintalossa tai yhdistyksen aktiivin kotona sijaiskodin löytymistä.

EY Suomen Eläinsuojelun jäsenyhdistyskoordinaattori Maarit Talvikarhu kertoo, että sijaiskotina toimiminen on palkitsevaa, mutta toki myös haikeaa ja vaatii kissan hoitoon sitoutumista.

Erityksen pituus vaihtelee tapauskohtaisesti



Sijaiskodissa voi olla omia lemmikkejä, mutta siinä tapauksessa sijaishoitoon tulevalle kissalle on järjestettävä eristys esimerkiksi omassa huoneessa. Eristyksen pituus vaihtelee tapauskohtaisesti. Talvikarhu painottaa, että tarttuvat taudit on otettava vakavasti.

Sijaiskodit ovat eläinsuojeluyhdistysten toiminnan kulmakivi. Niihin sijoitetaan kissoja monista eri taustoista.


Sijaiskodilla ei kuitenkaan ole aivan välttämätöntä olla aiempaa kokemusta kissoista.
’’Silloin huomioidaan se, millainen kissa tällaiseen kotiin annetaan. Kaikissa yhdistyksissä sijaiskoti saa tukea, neuvoja ja apua, eikä hankalissa tilanteissa jää yksin.’’
Pennut sijoitetaan kuitenkin yleensä kokeneisiin koteihin työläytensä vuoksi. Erityisesti populaatioista tulevat kissat ovat usein arkoja ja stressaantuneita ja voivat piilotella jopa viikkoja. Tähän sosiaalistamiseenkin saa kuitenkin apua ja tukea. Jotkut kissat voivat puolestaan vaatia erityistä huomiota esimerkiksi loukkaantumisen tai sairauden vuoksi.
’’Kolleilla voi myös olla merkkailua.’’
Kesykissakin voi silti olla loukutustilanteessa stressaantunut ja aluksi arka sijaiskodissa.
’’Taustat ovat värikkäät ja osasta ei tiedetä mitään.’’

Harkitse tarkasti


Monista lemmikkikissoista pidetään SEYn havaintojen mukaan entistä parempaa huolta. Niille tarjotaan laadukasta ruokaa ja virikkeitä. Ne leikkautetaan ja tunnistusmerkitään.
Kodittomia kissoja on kuitenkin edelleen runsaasti ja kissapopulaatiotilanne on edelleen monin paikoin hankala ja näkyy yhdistysten arjessa. Autettavia kissoja on enemmän kuin yhdistyksillä on resursseja auttaa.
’’Esimerkiksi heikentynyt taloustilanne sekä päihde- ja mielenterveysongelmat näkyvät lemmikeistä luopumisessa’’, Talvikarhu kertoo.
Hän kannustaakin pohtimaan tarkasti omaa elämäntilannetta ja voimavaroja ennen lemmikin ottamista.
’’Lemmikin hankkiminen on aina koko perheen päätös. Kissa voi elää jopa 20 vuotta, joten pitää ajatella pidemmälle kuin vuoden tai pari.’’
Kun sijaiskodissa olevalle kissalle etsitään lopullista kotia, kotiehdokas haastatellaan tarkasti. Joskus hyvä match löytyy nopeasti, mutta joskus vaaditaan useampien ihmisten tapaamista, ennen kuin oikea koti löytyy. Joskus käy myös niin, että sijaiskoti päättää adoptoida kissan. Siihen ei Talvikarhun mukaan ole kuitenkaan erillistä etuajo-oikeutta, vaan lopullinen koti valitaan aina huolella.
’’Tietysti myös toivomme, että sijaiskodit eivät täyty omista kissoista niin paljon, että menetämme sijaiskoteja.’’
Talvikarhu myöntää, että kissan lähteminen uuteen kotiin on sijaiskodille haikeaa. Mutta samalla se on äärimmäisen palkitsevaa ja koko toiminnan perusedellytys.

Lisää artikkeleita aiheesta

Hoito

Matkalla pennusta perheenjäseneksi tärkeintä on kissalähtöisyys

Kissan oppiminen perheenjäseneksi alkaa jo pienestä pitäen, sillä emo opettaa pennulle kissamaista käyttäytymistä ja kissan kieltä, korostaa Eveliina Jurmu. Hän…

Kulttuuri

Itse leivottuja herkkuja kissafanien kahvihetkiin

Varma kesän merkki! Kun Sirkku Helinin emännöinä KesäKissaKahvila Toijalassa Lontilan kylässä noin kuusi kilometriä Toijalan keskustasta avaa ovensa. Kahvila palvelee…

Hoito

Sijaiskodit mahdollistavat kissalle uuden alun

Kissojen sijaiskotina toimimalla voi auttaa pelastamaan kissan kerrallaan. SEY Suomen Eläinsuojelun jäsenyhdistyskoordinaattori Maarit Talvikarhu kannustaa monenlaisia koteja mukaan sijaiskotitoimintaan. –…