Monet kissanomistajat ovat huomanneet kissojen kohtelevan perheenjäseniä eri tavalla. Kissa saattaa esimerkiksi vaatia toiselta henkilöltä kovaäänisesti ruokaa, mutta kiipeää toisen syliin kehräämään.
Kanadalaisen ja turkkilaisen yliopiston tutkijat keräsivät vuosina 2022 ja 2024 videoaineiston, jossa kissanomistajat videoivat älypuhelimella tai GoPro-kameralla yhteensä 31 aikuisen kissan käyttäytymistä tilanteessa, jossa omistaja palasi kotiin vähintään kolmen tunnin poissaolon jälkeen. Videot olivat alun perin noin viiden minuutin mittaisia, mutta lopulliseen tutkimusaineistoon päätyi jokaisesta kohtaamisesta ensimmäiset 100 sekuntia.
Miesten kanssa kissat ovat oppineet turvautumaan ääneen, koska he saattavat vaatia voimakkaamman signaalin reagoidakseen.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, miten demografiset tekijät, kuten perheenjäsenen sukupuoli sekä kissan sukupuoli, ikä ja rotu ja kotitaloudessa olevien kissojen lukumäärä vaikuttavat kissojen käyttäytymiseen. Tutkimustuloksissa löytyi merkitsevä yhteys vain kissojen äänellisen viestinnän, kuten esimerkiksi naukumisen ja kehräämisen sekä perheenjäsenten sukupuolen välillä.
Opittu strategia
Naukuminen on kissoille luontainen tapa viestiä ihmiselle. Sen intensiteetti näyttää kuitenkin olevan vahvasti sidoksissa perheenjäsenen sukupuoleen. Tutkimuksen perusteella kotiinpaluun yhteydessä kissat tervehtivät miespuolisia perheenjäseniä naukumalla keskimäärin 4,3 kertaa, kun naisille naukaistiin keskimäärin 1,8 kertaa.
Tutkijat eivät usko eron johtuvan siitä, että kissat pitävät miehistä enemmän, vaan kyse on opitusta strategiasta. Naisille naukuminen on vähäisempää, koska he huomioivat kissan usein jo pelkän kehonkielen perusteella. Miesten kohdalla kissat ovat oppineet turvautumaan ääneen, koska miehet saattavat vaatia voimakkaamman signaalin reagoidakseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin naukumisen yhteyttä ihmisten sukupuolen lisäksi kissan sukupuoleen, rotuun, kissojen määrään ja ikään. Näiden osalta tilastollista merkitsevyyttä ei löytynyt. Kissan iän osalta tulokset olivat kuitenkin lähellä merkitsevyyttä, joten voi olla, että vanhemmat kissat ääntelevät nuorempia enemmän.
Nälkä ei selitä
Tutkimustuloksen perusteella kotiinpaluuseen liittyvä tervehtiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma. Tutkimuksessa tarkasteltiin äänellisen viestinnän lisäksi erilaisia kiintymisen osoituksen muotoja. Niitä olivat muun muassa puskeminen, vartalokontakti, seuraaminen, läheisyyteen hakeutuminen ja hännän asento. Lisäksi kissat käyttivät omistajan kotiinpaluun yhteydessä sijaistoimintoja ja stressinhallinnan keinoja, kuten haukottelua ja venyttelyä, nuolemista ja raapimispuuta sekä etäisyyttä ja epävarmuuteen tai huomion hakemiseen liittyvää tarkkailua. Siinä kissan käyttämiä keinoja ovat esimerkiksi tuijottaminen, hännän heiluttaminen ja korvien liikkeet.
Kotiin palaavan perheenjäsenen luo hakeutuminen on yksi kissan tärkeimmistä tavoista tervehtiä.
Tutkimuksen mukaan kissan tervehdys aikuisen perheenjäsenen kotiinpaluun yhteydessä koostuu hännän pystyssä pitämisestä, ihmistä kohti kävelemisestä ja puskemisesta. Nämä merkit kertovat, että kissa on iloinen nähdessään ihmisen. Tutkimus vahvisti myös sen, että kotiin palaavan perheenjäsenen luo hakeutuminen on yksi kissan tärkeimmistä tavoista tervehtiä.
Perheenjäsenen palatessa kotiin kissa voi tehdä asioita, jotka eivät näytä suoralta tervehdykseltä. Näitä ovat muun muassa haukottelu ja venyttely, kehon ravistelu sekä itsensä raapiminen tai nopea nuoleminen. Nämä ovat tutkijoiden mukaan sijaistoimintoja, jotka auttavat kissaa hallitsemaan innostusta tai stressiä. Kissa purkaa näin käyttäytyessään ylimääräistä energiaa, mutta nämä merkit voivat olla myös kissan hienovarainen tapa pyytää ihmiseltä huomiota.
Joku voisi väittää, että kissa tervehtii perheenjäsentä vain ruoan toivossa. Tutkijat totesivat, että tervehtiminen ja syöminen ovat kaksi eri asiaa myös siinä tapauksessa, jos kissa käy ruokakupilla ihmisen tullessa kotiin.
Sosiaalisuus sopeuttaa
Yhteenvetona voidaan sanoa, että, perheenjäsenen kotiinpaluu on kissalle monimutkainen sosiaalinen tilanne. Se ei ole pelkkää iloa, vaan siihen liittyy myös tarve purkaa poissaolon aiheuttamaa jännitystä. Tutkimus kuitenkin osoitti kissojen kykenevän sopeutumaan perheenjäsenen sosiaalisen tyyliin.
Esitettyjen tutkimustuloksien yleistämiseen ei liene syytä, sillä tutkimukseen osallistui ainoastaan 31 kissaa ja konkreettinen tutkimus tehtiin ainoastaan Turkissa. Lisäksi tutkijoiden mukaan viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kulttuurierot voivat vaikuttaa kissojen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja kissojen käyttäytymiseen, esimerkiksi ihmisen lähellä vietettävään aikaan sekä hoivan ja kiintymyssuhteiden määrään. On hienoa, että kissojen ja ihmisten vuorovaikutusta tutkitaan, mutta lisää tutkimusta ja laajempia tutkimusaineistoja tarvitaan.
Artikkelin lähde:
Demirbas, Kerman, Atılgan, Ünler, Yildirim & ?im?e (2026). Greeting Vocalizations in Domestic Cats Are More FrequentWith Male Caregivers. Research Article. Ethology, 2026; 132: 87–94. Luettavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/eth.70033
