Kissa on notkea nisäkäs, jolle notkeudesta on paljon hyötyä.
Monissa maissa kissalla sanotaan olevan yhdeksän elämää. Esimerkiksi espanjankielisillä alueilla uskotaan, että kissalla on seitsemän elämää ja Arabimaissa kerrotaan kuudesta elämästä. Kissalla on uskomusten mukaan useita henkiä yleensä siksi, että se saattaa selvitä monenkin metrin pudotuksista vahingoittumattomana.
Ajatus kissan yhdeksästä hengestä on syntynyt muinaisen Egyptin yhdeksän jumalan perusteella. Jumalat tunnetaan yhteisellä nimellä Atum-Ra, joka manalassa vieraillessaan otti itselleen kissan hahmon ja ilmensi yhdeksää elämää yhdessä luojahahmossa. Kissan luonnollinen nopeus, notkeus sekä taitava kyky laskeutua jaloilleen pudotessaan ovat luoneet myytille vankkaa pohjaa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että todellisuudessa kissalla on vain yksi elämä, ja se voi vahingoittua pahastikin pudotessaan, joten myytille ei tule antaa kirjaimellista arvoa.
Erinomainen tasapaino
Kissan ruumiinrakenteen ansiosta sillä on kuitenkin esimerkiksi koiraa paremmat mahdollisuudet selviytyä putoamisen aiheuttamasta ilmalennosta ja äkkipysäytyksestä. Tämä johtuu paitsi ruumiinrakenteesta myös erittäin nopeista rekfeksesistä ja kehittyneestä tasapainoaistista.
Aistiensa ansiosta kissa havainnoi erinomaisesti tiloja ja suuntia. Sisäkorvan tasapainoelimen ansiosta sen uskotaan tietävän, miten päin pudota alas.
Pudotessaan kissa potkii raajojaan oikein päin. Hidastusfilmeistä päätelleen se toimii hyvin johdonmukaisesti. Ensin se kääntää päänsä katsoen maahan. Sitten se kiertää vartalon ja jalan alaspäin. Kissa osaa myös laskeutua sopivassa asennossa.
Kissa kiipeää puuhun, juoksee erittäin nopeasti ja ulottuu nuolemaan itseään lähes vartalon joka kohdasta.
Selkäranka toimii kuin jousi
Kissan notkeus johtuu liikkuvista nivelistä sekä vahvoista ja joustavista lihaksista ja jänteistä.
Kissan tukirangassa on noin 250 luuta. Selkärangan ja kaulanikamien välissä on lihaksia, joiden avulla kissa taipuu kaikkiin suuntiin. Tukirangan notkeus johtuu osaksi myös solisluiden puuttumisesta ja tämä tekee etuuraajoista hyvin liikkuvat.
Kiireessään kissa saattaa myös loikkia eteenpäin, jolloin selkäranka toimii kuin jousi antaen lisää pituutta. Loikkiessa kuitenkin suuret lihakset rasittuvat ja liikkeeseen tarvitaan paljon energiaa.
Kesykissa, kuten muutkin kissaeläimet, saalistaa erikoistuneella ja kehittyneellä tavallaan. Leijonaa lukuunottamatta kissaläimet saalistavat yksin. Kissa metsästää hiipien uhrinsa lähelle hyvin hiljaa ja hyökkää sitten salamannopeasti kimppuun. Korkeilla hypyillä saalistetaan myös lintuja.
Kissa on varvasastujia: jalkapohjia ja varpaita verhoavat paksut, joustavat anturat. Ne tekevät askeleet pehmeiksi ja hiljaisiksi.
