Ravinto: Saalistava lihansyöjä. Luonnossa syö erityisesti sorkkaeläimiä, kuten villisi- koja ja hirvieläimiä. Koko: Aikuinen uros voi painaa lähes 300 kiloa. Lisääntyminen: Lisääntymiskykyinen noin 4-vuotiaana, eläintarhoissa voi olla aikai- semminkin. Tiikerit eivät luonnossa, eivät- kä eläintarhoissakaan lisäänny joka vuosi, vaan edellisten pentujen vieroituksen jäl- keen, johon voi kulua pari vuotta. Kiima-ai- ka talvella. Kantoaika on 93-114 vuorokaut- ta. Pentuja syntyy yleensä 2-5. Elinikä: Luonnossa enintään noin 15 vuot – ta, eläintarhoissa voivat mahdollisesti elää pidempään. Huomionarvoista: Tiikerit merkkaavat re – viiriään virtsalla sekä jättämällä puihin raa- pimisjälkiä. Turkin raidat toimivat suojavä- rinä heinikossa vaaniessa, ja niiden kuviot ovat jokaisella tiikerillä yksilölliset. 54 Lussekatter 50 kpl 50 g hiivaa 150 g voita tai margariinia 5 dl maitoa 250 g maitorahkaa 1 kananmuna 1 tl suolaa 0,5-1 g sahramia 1,5-3 dl Dansukker Taloussokeria 15-17 dl vehnäjauhoja Voiteluun kananmuna Koristeluun rusinoita Murenna hiiva kulhoon. Sulata rasva kat- tilassa. Sekoita joukkoon maito ja lämmitä kädenlämpöiseksi. Kaada osa seoksesta hii- van päälle ja sekoita, kunnes hiiva on liuen- nut. Lisää loppuseos, rahka, muna, sahrami, suola ja sokeri. Lisää suurin osa jauhoista ja alusta kimmoisa, kulhon reunoista irtoava taikina. Peitä kulho ja anna kohota lämpi- mässä paikassa noin 30 minuuttia. Vaivaa taikinasta ilmakuplat jauho- tetulla työpöydällä. Jaa taikina viiteen osaan ja jokainen osa edelleen 10 palaan. Muotoile palat sormenpaksuisiksi tan- goiksi (noin 20 cm) ja rullaa tangon päät eri suuntiin kierteelle. Koristele rusinoil- la. Kohota pellillä hyvin peitettyinä noin kaksinkertaisiksi 20–30 minuuttia. Voite- le pullat rikki vispatulla munalla. Paista pullia uunin keskitasossa 225 asteessa noin 8 minuuttia. Se vanha kissa nukkuu, nukkuu, nukkuu. Se vanha kissa nukkuu, huoneessaan. Ja pieni hiiri hiipii, hiipii, hiipii. Ja pieni hiiri hiipii, huoneessa. Nyt hiirikin jo nukkuu, nukkuu, nukkuu. Nyt hiirikin jo nukkuu, vuoteessaan. Jo nousee kissa harmaa, harmaa, harmaa. Jo nousee kissa harmaa, vuoteestaan. Käy kissa kohti hiirtä, hiirtä, hiirtä. Käy kissa kohti hiirtä, hiipien. Vaan senpä hiiri huomaa, huomaa, huomaa. Ja kaapin taakse häipyy vikkelään. Kissa suihkuun asteli, itsensä se kasteli. Kulmakarvat sitten pesi, viiksistäkin valui vesi. Siitä nautti kissa kovin, suihkutteli vielä tovin koko harhaluulon edestä, ettei kissat pitäisi vedestä. Kissa Leivotaan Lucian päiväksi Lussekatter-pullia L ucian päivää vietetään 13. joulu- kuuta Pyhän Lucian muistoksi. Lucia, latinaksi lux eli valo, tuo valoa ja iloa vuoden pimeim- pään aikaan, mutta perinteen taustalla olevassa tarinassa on synkkiä sävyjä. Lucian legenda on peräisin Italian Sisiliasta. Sen mukaan hän eli 200-lu – vulla ja oli kristitty, vaikka kristinusko oli Rooman valtakunnassa kiellettyä. Lucia-neidon pukuun kuuluvan punaisen vyönauhan sanotaan symboloivan Lucian marttyyrikuolemaa. Lucian päivänä jär- jestetään kulkueita ja juhlia. Perinteisesti Lucia-neito pukeutuu valkoisiin vaattei- siin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruu- nuun ja pitää kädessään kynttilää. Suomeen Lucia-perinne on tullut 1800-luvun lopulla Ruotsista. Ruotsis – sa Lucia esiintyi yleisölle ensimmäisen kerran Tukholman Skansenilla vuonna 1893. Lucia-perinne levisi Suomessa eri- tyisesti ruotsinkielisille paikkakunnille. Turun ruotsinkielisessä tyttökoulussa valittiin Lucia vuonna 1898. Helsingissä ensimmäinen Lucia-kulkue järjestettiin vuonna 1930, ja vuonna 1950 Suomessa valittiin ensimmäinen virallinen Lucia. Lussekatter -pullat ovat kuuluneet Taivaalla tähtivyö, kirkkaana loistaa. Viestiä jouluyön, tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus. Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy. Lauletaan tutussa Santa Lucia -laulussa. Lorujen suosittu päähenkilö Alli Nissinen kirjoitti vuoden 1894 Lasten joululehteen kauniin runon Mirrien joulu. Mirrien joulu Kas, Kissalan lapset iloissaan ovat joulua viettämässä, he laulavat hiljaa miu, mau, mau, ovat piirissä pyörimässä. Ja hauska on heillä piirissään kun pyörivät riemuisasti, ja laulavat hiljaa, miu, mau, mau, ihan illasta aamuun asti. KIDS Ruotsissa Lucian päivän perinteeseen 1700-luvulta. Alun perin sahramipullia leivottiin 1600-luvulla Saksassa, josta ne kulkeutuivat Ruotsiin. Lussekatt-nimi ei oikeastaan viittaa Luciaan, vaan kissaksi pukeutuneeseen paholaiseen (Lucifer), jota valonvärisillä pullilla erään tarinan mukaan yritettiin häätää. Sahrami kuuluu olennaisena osana Lucia-pulliin. Jo pieni ripaus maailman kalleinta maustetta antaa tavalliselle pul- lataikinalle kauniin keltaisen värin ja runsaan maun. 55 Önni Möö ja Peruna lähtevät päiväkoteihin Mihin matoja muka tarvitaan? Vastauk – sia lasten kysymyksiin on luvassa, kun mato Önni Möö ja hänen ystävänsä Pe- runa lähtevät yhdessä avaruudesta saa- puvan Kip-miehistön kanssa matkalle Suomen päiväkoteihin. Iloisen joukon seurassa lapsia odottaa hauska ja oppimi- sentäyteinen seikkailu maatiloilla. Yhtei- sellä, vaiherikkaalla matkalla tutustutaan maatilan arkeen. ’’Tavoitteenamme on tuoda maatalo- us ja ruoantuotanto lähemmäksi lapsia tutkimalla asioita, jotka ovat monille ny- kylapsille etäisiä, mutta jotka samalla ovat lapsen näkökulmasta hyvin mielenkiin- toisia’’, sanoo yhteiskuntasuhde- ja vas- tuullisuusjohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta. Materiaaleihin sisältyy muun muas- sa leikkiinkutsuohjeita, tulostettavia sanakortteja, tietoa ravintokasveista ja alan ammateista, vinkkejä tutkimi- seen, liikuntaan, rakenteluun ja kor- jaamiseen. Lisäksi Önni Möön ja Pe- runan matkasta on tulossa hauskoja videoita. Kaikki materiaalit ovat saata- villa suomeksi ja ruotsiksi.Önni Möön ja Perunan matkaa Suomen päiväkotei- hin mahdollistavat ProAgria, Fun Aca- demy Oy, The Campus Company Oy, Maa- ja Kotitalousnaisten Keskus sekä Peruna-alan yhteistyöryhmä PAYR. Toimintaa tukee Kordelinin säätiö. Olen ystäväsi Liimaa kuvasi!Nimeni……………………………………………………………………………………………………… Ikäni…………………………………………………………………………………………………………. Asun…………………………………………………………………………………………………………. Perheeseeni kuuluu…………………………………………………………………………………… Lemmikkini……………………………………………………………………………………………….. Kissoissa pidän erityisesti………………………………………………………………………….. Harrastukseni……………………………………………………………………………………………. Parhaat puoleni………………………………………………………………………………………… Haluaisin oppia…………………………………………………………………………………………. Lempivärini………………………………………………………………………………………………. Lempiruokani……………………………………………………………………………………………. Lempimusiikkini………………………………………………………………………………………… Paras lukemani kirja………………………………………………………………………………….. Vuodenajoista paras………………………………………………………………………………….. Tsemppiviestini ystävälleni………………………………………………………………………… Anna ystäväsi täyttää! Lähdettäisiinkö virtuaalimatkalle kissa- petojen asuinseuduille? Leikitään!Leikitään! Taskulamppupiilo Jokaisen leikkijän vaatteeseen kiin- nitetään heijastin. Yksi leikkijöistä va- litaan etsijäksi ja muut menevät pii- loon. Etsijä yrittää löytää piilossa olijat taskulampun avulla. Myöhäissyksyn pimeässä illassa leikki on hauskaa ulkona, mutta toimii myös sisällä, kun sammutetaan valot. Mikä eläin? Leikinohjaaja kiinnittää jokaisen leikkijän selkään lapun, jossa on jon- kun eläimen kuva tai nimi. Leikkijä yrittää saada selville, mikä eläin hän on. Hän kyselee toisilta leikkijöiltä ky- symyksiä, joihin voi vastata vain ”kyl- lä” tai ”ei”. Esimerkiksi ”Onko minulla neljä jalkaa?”, ”Olenko minä karvai- nen?”, ”Asunko viidakossa?” Leikkiä jatketaan, kunnes jokainen on saanut selville, mikä eläin hän on. Hedelmäsalaatti Leikkijöille kuiskataan kullekin jokin hedelmä, voidaan kuiskata esi- merkiksi omenaa, päärynää ja ba- naania niin moneen kertaan kuin leikkijöitä on. Keskelle jäänyt alkaa huudella, esimerkiksi näin: ”Omenat ja päärynät vaihtavat paikkaa.” Kun leikkijät alkavat vaihdella paikkoja, keskelle jäänyt yrittää päästä jolle- kin paikoista. Ilman paikkaa jäänyt jää keskelle. Jos keskellä huudetaan: ”Hedel- mäsalaatti!” kaikki vaihtavat paikkaa. 56 Yhdistävä kaarisilta Psykologi Satu Valkas korostaa, että eläinavusteinen toiminta on myös kustannustehokasta. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Satu Valkas ja Vivisio Oy HYVÄ MIELI 57h Misu-kissa on SatuAasin tallissa toimistokissana. SatuAasin tallille saa mennä viettämään perheen, ystävien ja työyhteisön kesken yhteistä aikaa. Satu Valkas välimerenminiaasi Topin vierellä. Kuva: Vivisio Oy 58 59 L open pitäjässä, Tevännön kylässä perheen perunamaatilan yhteydessä toimivassa, psykologi Satu Valkaksen SatuAasin tallissa eläinavusteisuus ei ole trendisana, vaan olennainen osa arkea. Palveluvalikoimaan kuuluu esimerkiksi talliympäristössä toteutettavaa neuropsykiatrista valmennusta ja psykologin tapaamisia. Sadun tänä vuonna eläinavusteisen työn am- mattilaisille ja näiden palveluiden mahdollisille asiakkaille suunnatussa kyselyssä tulee esille yksiselitteinen tulos: Eläinten kanssa ihminen oppii, rauhoittuu ja saa voimaa tavalla, johon pelkkä puhe ei aina yllä. ’’Erityisesti kyselytutkimukseni vastauksissa korostuu, että eläinten kanssa on helpompaa olla vuorovaikutuksessa kuin ihmisten kanssa. Eläin ottaa ihmisen aina vastaan sellaisena kuin tämä on, ilman ennakkoluuloja tai kannanot- toja. Tämä eläimen armollisuus kylvää usein myös ihmisen mieleen armollisuutta itseään ja kanssaihmisiä kohtaan. Eläin on aina läsnä; se pakottaa myös ihmisen läsnäoloon. Eläinten kanssa mielessä pyörivät to do -listat unohtu- vat’’, Satu toteaa. Hän huomauttaa, että eläin toimii ihmiselle erinomaisena peilinä. ’’Eläimen käyttäytymisestä ihminen saa lu- kea omaa käyttäytymistään. Esimerkiksi kun ihminen rauhoittuu, niin eläinkin on rauhal – linen, jos eläin haluaa tilanteesta pois, ihmisen käyttäytymisessä on yleensä jotain kitkaa.’’ Eläinten ja ihmisten vuorovaikutusta on tutkittu fysiologisiltakin vaikutuksiltaan, ja huomattu siinä erittyvän elimistöön hyvänolon hormoneja. Satu korostaa, että eläinavusteisuus ei ole vain lasten tukena. ’’Siitä hyötyvät myös aikuiset, erityisesti uupuneet, nepsy-piirteiset ja arjen pyörityk – sessä kuormittuneet. Tallimme perheleireillä, tyhy-päivissä ja aikuisten aasiretriiteillä eläin- ten kanssa oleminen tarjoaa mukavaa yhteistä tekemistä, palauttaa ja tuo energiaa. Tallini palveluilla on aina hymytakuu!’’ Satu vakuuttaa. Hän myös maahantuo aaseja ja niiden hoi- totarvikkeita. Koulupsykologiset tutkimukset kuuluvat niin ikään Sadun toimintakenttään. L empeitä, mutta määrätietoisia. Sadun mielestä aasit sopivat eläinavusteiseen toimintaan erinomaisesti. ’’Aasit ovat sopivan lempeitä, mutta mää- rätietoisia.’’ Hän on huomannut, että eläin on monesti hyvä motivaattori asiakkaalle lähteä kuntou – tuskäynnille. ’’Motivoivaan kuntoutukseen asiakas sitou- tuu paremmin ja oppii itse koettujen elämysten kautta kenties syvällisemmin ja nopeammin asioita. Lisäksi tallilla opittuja taitoja siirre – Satu harjoitteli asiakkaan kanssa kirjaimia. Misu oli mukana. Misu tykkää loikoilla perheen lasten nukenvaunuissa. Misu tutustuu Satu-emännän sille tekemään lelukissaan. 5959 tään arkeen, jolloin niiden käyttö lisääntyy ja tukee asiakkaan arkielämää. Tämä kaikki tukee osaltaan myös eläinavusteisen toiminnan kustannustehokkuutta’’, Satu korostaa. L empparina höyhenhuisku.Aaseja Sadulla on noin 90 neliön pihattotallissaan yleensä neljästä kuuteen. Luontaisesti pohjoisen Afrikan aavikolla kuivassa ja lämpimässä elävät aasit syövät mielellään kuivaa olkea ja heinää. Satu täydentää aasiensa ravitsemusta kivennäisillä. Hän tekee tallityöt yleensä itse, silloin täl – löin hänellä on harjoittelijoita. Perheen 6- ja 4-vuotiaat lapset ovat innokkaita talliapureita. Satu ottaa asiakkaita vastaan pääsääntöisesti tallilla, mutta tekee psykologin asiakastyötä myös toimistotilassa perheen omakotitalon yh- teydessä. Siellä saattaa tavata toimistokissana ilahduttavan, 7-vuotiaan maatiaiskissa Misun, joka on pääsääntöisesti sisäkissa. Aasien kanssa Misu ei oikein tule juttuun. ’’Molemmat, niin aasit kuin Misu ovat re – viiristään tarkkoja’’, naurahtaa Satu. Leppoisa pieniamerikanpaimenkoiranpentu Lola sen sijaan on kaikkien kaveri. ’’Lapsillemme Misu ja Lola ovat mukavat kaverit. Lola tykkää kaikista leikeistä. Misun lemppareita ovat höyhenhuiskuleikit. Eläin – ten kanssa touhutessa lapset oppivat samalla vastuunottoa ja tunnetaitoja sekä toisen huo – mioimista’’, toteaa Satu. L apsena allerginen eläimille. Tevännön naapurissa, Karkkilassa varttunut, 39-vuo- tias Satu oli lapsena allerginen eläimille, mutta allergiaoireista huolimatta hän kävi alakouluiässä kodin lähellä olevalla museoalueella juttelemassa kanojen, possujen ja lampaiden kanssa. Varhaisteininä hän aloitti siellä myös hevosharrastuksen. ’’Olen siedättänyt itseltäni pois eläinallergiaa. Äitini toimi luontaistuotekauppiaana, ja tuki- hoitona käytinkin muun muassa homeopatiaa ja rannikkomännyn kuoriuutetta’’, Satu kertoo. Hänellä on paitsi koulutuksen kautta, niin myös kokemusasiantuntijuutensa myötä vahva näkemys eläinten mahdollisuuksista ihmisen hyvinvoinnin tukena. ’’Vuosien saatossa olen saanut omakohtai – sesti kokea, miten eläinten kanssa toimiessa mieli rentoutuu ja monet tärkeät elämäntaidot kehittyvät ihan huomaamatta.’’ ,, Eläinten kanssa mielessä pyörivät to do -listat unohtuvat. ,, 60 Nube elämänsä ensimmäistä kertaa puussa. Kuva: Erja Konttijärvi TERVEYS 61h Koditon Nube muutti Suomeen Sisäkissana elelevän Nuben kanssa harjoitellaan nyt valjasulkoilua. Lisäksi sitä kuljetetaan selkärepussa. Nube päätyi Erja Konttijärven kissaksi espanjalaisesta kissatalosta. Nyt yhteistä taivalta on takana puolen vuoden verran. Teksti: Maija Salmi Nube on ihastunut tuoliin, minkä emäntä oli ostanut pienille lapsenlapsilleen. N oin vuoden ikäinen Nu- be-kissa matkusti kuluneen kesän alussa Espanjasta Suomeen uuden emäntänsä Erja Konttijärven muka – na. Koditon Nube päätyi Konttijärven hoiviin espanjalaisesta kissatalosta. ’’Siamilaista ja burmaa muistuttava Nube ihastutti sinisillä silmillään, ja niin siitä tuli minun kissani!’’ Nube ja Konttijärvi tutustuivat toi – siinsa jo huhtikuun alkupuolella, mutta koska Konttijärven silloiseen asuntoon ei saanut ottaa kissaa, Nube eleli kissa – talossa vielä pari kuukautta. ’’Kävin katsomassa sitä siellä säännöl- lisesti, joten tulimme tutuiksi’’, Kontti- järvi hymyilee. Nube muutti Suomeen 2. kesäkuuta. Konttijärvi kehuu, miten hyvin kissan kanssa sujui muuttomatkan aikana. ’’Koko reissu alkoi tosi hienosti! Ensin mentiin junassa, sitten lentokoneella, sitten autolla… Nube pärjäsi kyllä hyvin!’’ Nubella ja Konttijärvellä on nyt takana puolisen vuotta yhteistä elämää. Tänä aikana Nube on jo osoittanut, kuinka kiintynyt se on emäntäänsä. ’’Se on kyllä joka tavalla tosi kiva kis- sa. Välillä vähän turhankin villi, mutta hyvin pärjätään yhdessä.’’ Sisäkissana elelevän Nuben kanssa harjoitellaan nyt valjasulkoilua. Lisäksi sitä kuljetetaan selkärepussa. ’’Tarkoitus olisi, että ulkona vieraita ihmisiä pelkäävä Nube tottuisi kulke – maan kodin ulkopuolella’’, Konttijärvi selventää. Syyskuun lopulla Konttijärvi ja Nube lähtevät takaisin Espanjaan. ’’Menen sinne kahvilaan töihin, ja Suomeen palaan vasta huhtikuun lo – pussa. Nube lähtee tietysti mukaan!’’ Nuben elämää voi seurata Instagramissa: nubecito.rescatado 62 Moko eli 13-vuotiaaksi. Kissan elämä päättyi viime syksynä. Kuva: Erja Konttijärvi Moko pelastettiin aikoinaan Espanjan vuoristosta. Erja Konttijärven kissana se oli monet vuodet. Kuva: Luna Parviainen Auttajista suurin osa ulkomaalaisia Erja Konttijärvi muutti perheensä kanssa Espanjaan vuonna 2006. Hän työskenteli Fuengirolassa meikkikoulussa opettajana. Suomeen hän palasi vuonna 2016. Myös sen jälkeen hän on käynyt monasti jatkamassa opettamista Espanjassa. Konttijärvellä oli Espanjan-vuosinaan useampiakin kissoja, joten hänellä on hyvä tuntuma, miten Espanjassa kohdellaan ko- dittomia kissoja. ’’Siellä on paljon paikkoja, joissa autetaan näitä kissoja. Esimerkiksi Fuengirolassa kissat ovat ottaneet haltuunsa autiotalon, ja siellä on melko iso populaatio. Kissojen auttajat, joista suurin osa on ulkomaalai – sia, ruokkivat sekä lääkitsevät ja steriloivat kissoja mahdollisuuksien mukaan.’’ Konttijärvi uskoo kuitenkin, että useim- miten kissoilla on Espanjassa hyvä elämä vapaana. ’’Jos tulee sairauksia ja mahdollista huo- noa kohtelua, silloin tilanne on tietysti aivan toinen.’’ ,, Kissojen auttajat ruokkivat, lääkitsevät ja steriloivat kissoja. ,, Moko pelastettiin pentuna vuorilta Kun Erja Konttijärvi lähti Suomesta viime syksynä Espanjaan talveksi, hä- nellä oli silloin mukanaan Moko-kissa. Moko oli aikoinaan pelastettu Es- panjan vuoristosta. Konttijärvelle se oli päätynyt 4-5 viikon ikäisenä. ’’Kävin hakemassa pennun vuorilta, ja vein sikäläiseen kissataloon. Pentua ei kuitenkaan voitu ottaa sinne, koska talo oli niin täynnä. Niinpä vein sen Espanjassa asuvan tyttäreni luokse toipumaan’’, Konttijärvi kertoo. Mokoksi ristitty pentu oli saanut kissatalosta lääkkeitä mukaansa, ja niiden sekä ruuan ja hyvän hoidon avulla se selviytyi. ’’Moko oli tyttäreni luona aika pit – kään, ja siitä sen toipuminen alkoi.’’ 13-vuotiaan Mokon elämä kuiten – kin päättyi viime marraskuussa. ’’Moko lopetti syömisen, eikä enää toipunut.’’ Konttijärvi muistaa Mokon kiva – na kissana, joka oli hyvin kiintynyt emäntäänsä. ’’Moko kulki koko ajan perässäni ja oli tosi hellyydenkipeä!’’ STOPPI pentutehtailulle Kun kissanpentu myydään rekisteröimättömänä, on taustalla aina kyseenalainen syy. Teksti: Soili Kaivosoja 63 E rilaiset myyntifoorumit esittelevät ilmoituksia, joissa tarjotaan suloi – sia kissanpentuja lemmikeiksi. Il- moituksissa vakuutetaan pentujen olevan rotukissoja tai että pennut ovat rekisteröityjä. Usein lupaukset ovat katteettomia. Suomen Kissaliiton (myöhemmin tekstissä Kissaliitto) puheenjohtaja Riikka Turpeinen on törmännyt pentutehtailuun ja sen tuomiin ongelmiin usein viime vuosien aikana. ’’Aivan kuten koirapuolellakin, myös meillä on tullut esiin monenlaisia epäilyttäviä tapauk- sia. Kasvattajana esittäytyneellä henkilöllä on saattanut olla jopa nettisivut, joissa on käytetty Kissaliiton logoa, vaikka ihminen ei kasvata Kissaliiton alla. Kissa on voitu ilmoittaa rekis- teröidyksi, vaikka virallista rekisteröintiä Kis- saliittoon ei ole tehty. Osa ihmisistä ymmärtää, että kun mikrosiru on rekisteröity, on myös kissa rekisteröity. Kissa on silloin kuitenkin vain rekisteröity mikrosirurekisteriin, eikä meille Kissaliittoon. Tätä käytetään väärin’’, Turpeinen kertoo. Rotukissalla sukutaulu Kissaliiton rekisteröiminen tarkoittaa kissan sukutaulun rekisteröintiä. Kissaliitolla on Oma- kissa-järjestelmä, jonka julkisesta osuudesta voi tarkastaa kissan kaikki tiedot lukuun ottamatta omistajatietoja. Pentutehtailulle on tyypillistä, että emolla teetetään useammat pennut vuodessa tai että pennut myydään eteenpäin alaikäisinä. Kissaliitossa puhutaan sukutaulun rekis- teröimisestä. ’’Omakissa-sivuston välilehdeltä näkee kis- san sukutaulun. Jos siellä ei ole merkintöjä, niin kissa on silloin kotikissa, eikä näin ollen ole rekisteröity rotukissa’’, Turpeinen selventää. Myös tuontikissojen kanssa on syytä olla tarkkana, koska rekisteröiviä kattojärjestöjä on maailmanlaajuisesti muitakin kuin FIFe, johon Kissaliitto kuuluu. Kissaliittoon rekisteröidyn kissan rekisterinumero alkaa aina isoilla FI SK-kirjaimilla, joiden perässä on joko LO tai RX -kirjaimet ja numerosarja. Sen lisäksi kis – sasta tulee löytyä sukutaulutiedot, mahdolliset ilmoitetut terveystiedot sekä mikrosirunume- ro, joka tulee olla myös rotukissoilla’’, sanoo Turpeinen. ’’Ei tietenkään ole huono asia, mikäli kissaa myydään kotikissana. Sehän on vain hyvä, jos kissa on ilmoitettu ja rekisteröity Kissaliiton mikrosirurekisteriin. Sitä ei kuitenkaan saa käyttää väärin myyntitilanteessa’’, Turpeinen korostaa. Selkeitä harhaanjohtamisia on ilmennyt juuri siinä, että eri foorumeilla kaupitellaan kotikissaa rotukissana. ’’Kotikissoja yhtään väheksymättä, on kui – tenkin julmaa, jos kissan ostaja on ilmoittamas- sa rotukissana ostamaansa kissaa näyttelyyn, ja huomataan, ettei kissalla ole rotukissan statusta.’’ Riikka Turpeinen on törmännyt myös aktiiviseen pentutehtailijaan, joka ilmoittaa olevansa maine coon -kasvattaja. Kissoilla on jopa rotukissoille tyypilliset nimet. On kuitenkin niin, että mikäli kahdesta puhdasrotuisesta tai sukutauluisesta kissasta syntynyttä pentua ei rekisteröidä, on se auto- maattisesti kotikissa. ’’Tämän pentutehtailijan kantakissat ovat ehkä olleetkin maine cooneja, mutta rekis – teröimättöminä. Niiden jälkeläiset ovat ko- tikissoja.’’ Selityksiä riittää Pentutehtailijoiden selitykset siitä, miksei kissaa ole rekisteröity, ovat yleensä kaikissa tapauk- sissa puppua. Turpeinen painottaa, että ei ole olemassa yhtään hyvää syytä jättää rotukissa rekisteröimättä. Kissaliiton rekisteröintikulut ovat vain muutamia kymppejä, joka on vain murto-osa kasvatustyön muista kuluista. ’’Monenlaisia selityksiä on kyllä kuultu, miksei kissaa ole rekisteröity. Täytyy kuiten – kin muistaa, että vain harvoissa tapauksissa Kissaliitto kieltäytyy rekisteröimästä pentuja. Tapaukseen voi liittyä vakava rikkomus: esi- merkiksi kasvattaja on kasvatuskiellossa, mutta yrittää kierrättää kissan toisen järjestön kautta Kissaliiton rekisteriin. Silloin emme hyväksy rekisteröintiä.’’ 64 Hälytyskellot herkkinä Pentutehtailussa pyritään säästämään kas – vatuskuluja, joten kissojen hyvinvoinnista tai säännöistä ei piitata. ’’Kissaliitossa kaikkia rotuja koskee tietyt terveystestisäännöt. Pentutehtailussa on yleistä, ettei niissä piitata, millaisia kissoja laitetaan yhteen eli ostajalla ei ole minkään- laista tietoa kissojen taustoista’’, Kissaliiton puheenjohtaja Riikka Turpeinen sanoo. Rotukissakin voi sairastua, mutta aina- kin kasvattaja on tehnyt jalostuksessa käy- tetyille kissoille tarvittavat ja suositellut testit, jotka Kissaliiton säännöt määritte – levät. Kasvattaja on myös tukena, mikäli ongelmia ilmenee. ’’Pentutehtailijalla on ainoastaan perä – valotakuu. Kun raha vaihtaa omistajaa, ei myyjää enää kiinnosta, mitä kissalle ta – pahtuu’’, Turpeinen toteaa. Pahimmilla pentutehtailijoilla on valta- vat määrät kissoja, joilla tehdään järkyttävät määrät pentueita. ’’Emot ovat riutuneita ja pentuja ruo – kitaan miten sattuu. Isoissa kissapopu- laatioissa on aina riski erilaisille loisille, sieni-infektioille ja tarttuville taudeille. Pen- nut voivat näyttää ostohetkellä suhteellisen hyvinvoivilta, mutta stressi voi laukaista infektion. Tiedän traagisia tapauksia, joissa perheeseen ostettu lemmikki on lopulta vakavan sairastelukierteen vuoksi jouduttu lopettamaan.’’ Kissaliitto ei hyväksy Suomessa muu – tamia sairaita rotuja, kuten esimerkiksi scottish foldia, jolla on eteenpäin käper – tyvän korvat. ’’Silti ne edelleen tuntuvat käyvän Suo – messa kaupaksi. Rodulle ominaiseen korvat käpertävään mutaatioon liittyy kuitenkin luusto-ongelmia, jolloin kissan elämä on käytännössä kärsimystä alusta loppuun. Siksi olisi tärkeää, että tietämys lisääntyi – si ja ihmiset tiedostaisivat supersöpöiltä näyttävien kissojen taustat.’’ Pentutehtailta ja suurista kissapopu – laatioista tulevia kissoja ei ole välttämättä myöskään sosiaalistettu tai ne voidaan myydä eteenpäin alaikäisinä, kun rahaa tahkoavat toimijat eivät piittaa suosituksista ja säännöistä. ’’Pentu voi olla arka tai jollain tavalla traumatisoitu, jolloin kissasta ei saada sellaista perheenjäsentä kuin on toivottu. Kissa voi käyttäytyä arvaamattomasti, ja sen saa totutettua perheeseen ainoastaan tosi pitkällä työllä ja kärsivällisyydellä.’’ Turpeinen korostaakin, miten olennais- ta on asioida rekisteröityjen kasvattajien kanssa. On tärkeää päästä näkemään, minkälaisissa oloissa pennut ja emo elä- vät. ’’Silloin saa tietää jo jotain pennun luonteesta ja näkee samalla, että kaikki on hyvin kasvattajan luona.’’ ’’Ostajan kannattaakin tehdä hyvät pohjatyöt ja tutustua kasvattajiin. Hetken innostuksessa ei kannata kissaa hankkia’’, Riikka Turpeinen muistuttaa. 65 ’’Kissaliitto rekisteröi pennut, vaikka kasvat- tajillemme syntyisi vahinkopentue tai emolle vahingossa liian tiuhaan pennut. Kasvattaja saa tällaisessa tapauksessa sanktion, mutta pennut saadaan kuitenkin rekisteröityä.’’ Virallista tilastotietoa siitä, kuinka paljon pentutehtailijoita on ja kuinka paljon he pentuja välittävät myyntiin, ei ole. Turpeinen arvioi heille tulevien puheluiden perusteella, että tilanne on pysynyt viime vuodet aika lailla samana. Se, miten pentutehtailuun pystyisi puuttu – maan, onkin jo aivan oma asiansa. ’’Uusi EU-lainsäädäntö pyrkii vaikeutta – maan ulkomailta tulevien kissojen maahan- tuontia jälleenmyyntitarkoituksessa. Asia on kuitenkin niin uusi, että tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, minkälainen vaikutus sillä tulee olemaan.’’ ’’Viranomaismenettelyt olisi nähdäksemme ainoa tapa puuttua pentutehtailuun. Lainsää- däntömme sekä resurssit pitäisivät kuitenkin olla sellaisia, että tehtailuun pystyttäisiin puut- tumaan.’’ Turpeinen harmittelee, että eläinsuojelun resurssi Suomessa on liian vaatimaton siihen nähden, mikä tarve on. Mikäli pentutehtailija ei suostu esimerkiksi poistamaan Kissaliiton logoa nettisivuiltaan puhumalla, on Kissaliiton ainoa keino haastaa vastapuoli oikeuteen. ’’Haaste voi toimia pelotteena, mutta oikeus- menettely on aina pitkä prosessi.’’ ’’Pentutehtaista myydyillä kissoilla ei ole minkäänlaisia takuita. Kun raha on vaihtanut omistajaa, ei myyjästä yleensä sen jälkeen kuulu mitään’’, sanoo Suomen Kissaliiton puheenjohtaja Riikka Turpeinen. 66 Lahja- vinkki Kissaihmisten iloksi Kun kissaihminen tarttuu saveen, näkyy lopputuloksessa useimmiten kissa. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Jenny Uusitalo Jenny Uusitalon mielestä tee maistuu parhaalta itsetehdystä mukista nautittuna. 67h N ummelalainen Jenny Uusitalo kertoo olleensa aina kissa- ihminen. Vasta aikuisena hänellä on kuitenkin ensim- mäistä kertaa kissakavereita kotonaan. ’’Lapsena minulla oli hamstereita, vaikka olisin halunnut kissan. Olen usein hoita- nut kavereiden kissoja, mutta nähtävästi minulla on ollut jonkinlainen kynnys omaan kissakaveriin.’’ Tilanne muuttui kuitenkin keväällä 2024, jolloin Jenny näki ilmoituksen, jossa kaksi kissaa etsi uutta kotia. ’’Kun näin heidän kuvansa, tiesin heti, että nämä kissat haluaisin elämääni. En edes tiedä, mikä heidän kuvissaan pu- hutteli minua niin kovasti’’, Apolloon ja Nalleen ensisilmäyksellä ihastunut Jenny kertoo. Ei oikeastaan ole ihme, mikä sai Jennyn ihastumaan kissoihin, sillä rag- dollien sinisiin silmiin ja rentoihin ole- muksiin ei voi yleensä olla ihastumatta. Koska Jennyn puoliso on eläinaktivisti, on Jennyllekin tärkeää, että eläimistä käytetään pronominia hän. ’’Tästä on tullut puolisoni kautta mi- nullekin tärkeää. Kielellä on niin suu- ri vaikutus, miten asiat näkee’’, Jenny toteaa. Helppo kotiutuminen Jennyn suureksi iloksi hän sai tarjota kissaveljeksille uuden kodin. Kissat sopeutuivat uuteen kotiinsa ja uusiin perheenjäseniinsä todella hyvin. Ragdoll on rotunakin kiltti ja sopeu- tuvainen, niin ovat myös Apollo ja Nalle. ’’Heissä ei ollut havaittavissa mitään pelkäämistä, vaan he olivat heti ystäviäm- me. Tulivat viereen sohvalle ja sänkyyn. Ainakin vaikutti, että he tykkäsivät alus- ta asti meistä. Sitähän on vaikea sanoa, mitä he todella ajattelivat’’, Jenny nauraa. Sosiaalinen ja ihmisiä rakastava Apol- lo on nyt 10-vuotias. ’’Hän on aina paikalla ja mukana te – kemässä mitä milloinkin. Hän paistaa kanssani jopa lettuja.’’ 5-vuotias Nalle pitää yleensä hieman enemmän etäisyyttä, mutta on luonteel- taan hyvin herkkä. ’’Pienikin muutos vaatii Nallelta pit – kän totuttelun. Hän rakastaa leikkiä, mutta tarvitsee siihen aina kaveria.’’ Rakkautta ja hellyyttä Kissat ovat Jennyn ja tämän puolison keskipisteitä. ’’Me elämme kissojen ehdoilla’’, Jenny myöntää. Apollolle on mitä ilmeisemmin paha homma, jos Jenny on poissa kotoa ly- hyenkin ajan. Nalle tutkimassa valmista mukia. Nalle ja Apollo ulkoilevat turvallisesti omissa rattaissaan. ,, Apollo paistaa kanssani lettuja. ,, 68 Apollo keskeyttää keramiikkatuotteiden kuvaussessiot miltei joka kerta. ,, Monella keramiikan tekijällä on apulaisenaan kissa. ,, ’’Aina kun tulen töistä kotiin, Apol- lo tarvitsee selkeästi syliaikaa, sellaista kehräysaikaa, jossa keskityn vain siihen.’’ Apollo odottaa perhettä ikkunalau- dalla, jos nämä ovat iltamenoissa. ’’Siellä hän istuu ikkunalaudalla kat- somassa joka kerta.’’ Nalle ei hempeile yhtä paljon kuin vel- jensä, mutta hänelläkin on omat tapansa. ’’Nalle on taitava kertomaan, mitä ha- luaa milloinkin. Jos hän haluaa leikkiä, hän menee lelun luo ja jos ruokaa, hän menee ruokakupin luo. Muuten hän on luonteeltaan hyvin hömelö, lempinimel- tään Välkky’’, Jenny kertoo hellyyttä ja rakkautta äänessään. Jenny ihastui keramiikan tekemiseen, kun hän ensimmäisen kerran kokeili sitä vuonna 2018. Opit keramiikan tekemi- seen hän sai viiden vuoden ajalta Hiiden opistolta. ’’Siellä oli todella taitavat opettajat, Jenny kiittelee kansalaisopiston kurs – seilta saamiaan oppeja.’’ Vuosien varrella harrastus laajeni. Vuoden 2023 lopussa Jenny ajatteli, että olisi mukava laajentaa keramiik – katuotantoa. ’’Päätin perustaa Instagram-tilin aluksi lähinnä omaksi ilokseni, mutta yllätyksekseni juttu lähtikin kasvamaan. Jossain vaiheessa keksin maalata kissan keramiikkalautaselle. Siitä pidettiin ko- vasti.’’ Jenny alkoi tehdä enemmän kissatuot- teita ja lähti niiden kanssa markkinoille. ’’Kaikki kissa-aiheiset tuotteet me- nivät kaupaksi.’’ Siinä vaiheessa myös kissat tulivat Jennyn elämään ja toivat uutta inspi – raatiota tekemiseen. ’’Siitä syntyi yhdistelmä kissat ja ke – ramiikka.’’ Monta työvaihetta Jenny on huomannut, että monella kera- miikan tekijällä on apulaisenaan kissa. ’’Aiemmin katselin kadehtien ihmisiä, jotka yhdistivät kaksi ihanaa asiaa, ja nyt minäkin saan tehdä saman.’’ Töihinsä käytettävän saven Jenny hankkii keramiikkaliikkeestä. Sen jäl – keen on esineen muotoilemisen vuoro. ’’Seuraavaksi maalaan esineen savi – väreillä, jotka ovat viralliselta nimeltään engobeja. Kun esine on saanut halutun kuvion, on työn saatava kuivua rauhas- sa.’’ ’’Ostin juuri itselleni uunin, sillä työ pitää polttaa kahteen kerran. Ensimmäi- sen polttokerran jälkeen työhön laitetaan lasite, että siitä tulee kiiltävä ja se sovel- tuu elintarvikekäyttöön. Sen jälkeen työ vielä poltetaan viimeisen kerran, jonka jälkeen esine on valmiina käyttöön’’, Jenny kertoo eri työvaiheista. Kommellukset teoksiin Keramiikka on Jennylle toinen työ, joka tuo elämään mukavaa sisältöä. ’’En keramiikan tekemisellä elä, siksi minulla on toinenkin työ.’’ Keramiikan tekeminen tuntuu kuitenkin hyvältä ja se on mukava lisä. 69 Jennyn ensimmäinen työ oli CAT AND WINE. Apollo tai Nalle käveli märällä savilevyllä. Polttouunissa työt saavat kiiltävän pinnan ja polton jälkeen ne soveltuvat myös elintarvikekäyttöön. Keramiikan valmistus on Jennylle toinen, hyvin rakas työ. Apollosta ja Nallesta on iso apu tuot- teiden suunnittelussa. ’’Sellaisenaan he eivät esiinny keramii- kassani, sillä heidän ruskeanvalkoisen kirjava väri ei tunnu oikealta teoksiini. Käytän töissäni yleensä mustia, liiloja tai keltaisia kissoja. Apollon ja Nallen kommellukset kyllä tallentuvat töihi – ni. Yleensä piirtämäni kissat näyttävät jommalta kummalta.’’ Uusien esineiden suunnittelu pyörii koko ajan Jennyn mielessä. ’’Mietin jatkuvasti, mitä tekisin seu – raavaksi ja miten kehittäisin tuotteita. Myös keramiikan tekeminen on jatkuva prosessi. En todellakaan ole vielä valmis.’’ Tulevaa joulua varten Jennyllä on sel- keä suunnitelma. Joulumarkkinoille on tulossa myyntiin kynttilänjalkoja. ’’Niidenkin tekemiseen Apollo ja Nalle osallistuvat mielellään. He joko kävelevät saven päällä tai sitten vain is – tuvat töiden päälle. Kissankarvoja saa olla usein poistamassa töistä’’, Jenny Uusitalo nauraa. Sadekeramiikka netissä www.sadekeramiikka.com sekä Instagramissa @sadekeramiikka 70 K iipeily- ja raapimispuuhun kissa pääsee toteuttamaan perustarpei- taan eli teroittamaan kynsiään ja kiipeilemään, joten sellaisen tulisi sijaita jokaisessa kissakodissa. ’’Kissan raapima- ja kiipeilypuun tulee ennen kaikkea olla tukeva. Hyvä kiipeilypuu on suunniteltu kestämään koko kissan eliniän ja kovaakin käyt – töä’’, summaavat yrittäjät Tella ja Antti, suomalaisesta kissan raapimispuita valmistamasta RAAPIMA®-yritykses – tä. Kaikki RAAPIMA®-raapimispuut tehdään käsityönä Turun verstaalla. ’’Laadukas kissan kiipeilypuu ei hel – polla heilu, kaadu, eikä ole kissan mie- lestä arvaamaton’’, listaa Tella. ’’Puumme ovat tukevia ja pitkäikäi – siä, sillä niiden rungot ovat kotimaista mäntyä ja tasot koivuvaneria.’’ Kiipeilypuussa tulisi olla lepopaikko- ja. Kissa arvostaa omaa tilaa, jossa se voi tarkkailla ympäristöään ja tuntea olonsa turvalliseksi. ’’Puun tulee myös olla riittävän kor – kea, jotta kissa mahtuu kunnolla raa- pimaan ja kiipeilemään. Kissan tulisi yltää venyttelemään koko mitaltaan puuhun.’’ Pennuille tarkoitetut puolen metrin mittaiset raapimistolpat jäävät kissan kasvaessa nopeasti liian pieniksi. Kissa tarvitsee omiin tarpeisiinsa so- pivan kiipeilypuun. Jotkut kissat ovat kovia kiipeämään, toiset varovat korkeita hyppyjä ja pudotuksia. ’’On tärkeää ajatella kissan tulevai – suutta. Pääseekö kissa vielä vanhem- malla iällä kiipeämään yhtä ylös kuin nuorempana vai tarvitaanko puuhun myöhemmin lisää askelmatasoja? Näin puu muovautuu kissan senhetkisiin tar- peisiin ja on muokattavissa myös tule- vaisuudessa’’, neuvoo Antti. ’’Olemme kiinnittäneet erityistä huo- miota tuotteidemme huollettavuuteen, esimerkiksi kiipeilypuidemme köydet ja muut osat ovat helposti vaihdettavissa. Puun osia vaihtamalla sen väritys saa – daan sopimaan kulloisenkin sisustuksen mukaan.’’ Lahja- vinkki Kivaa ja tarpeellista Teksti: Kati Wikström Kuvat: Lemmikkitarvike Yugie, Peten Koiratarvike, RAAPIMA ® Ensin raavitaan ja kiipeillään, sen jälkeen levätään LAILAssa. Uusin Raapima- puiden tulokas on katonrajaan saakka ulottuva kiipeilypuu. Raapiman suosituin malli on nimeltään Puu. 71 K issa leikkii kaiken ikäisenä, sillä se toteuttaa vaanimis- ja saalis- tusviettiään. Tärkeintä on saada saalis kiinni. ’’Vaikka kissa onkin lemmikki, sillä on petoeläimen vaistot ja luonnolliset tar – peet. Terveen kissan on luonnollista olla leikkisä ja tarvita sekä etsiä virikkeitä ym- päristöstään’’, kertoo Silja Lehtoranta , Lemmikkitarvike Yugien omistaja. Lemmikkitarvike Yugien valikoimis- sa on yli sata erilaista kissan onkilelun vaihtopäätä ja monta eriväristä, soljellista onkivapaa. Yugie Toys-merkki edustaa suomalaisena käsityönä valmistettuja kissasyöttejä, joiden rinnalla valikoimas- ta löytyvät myös perinteiset kissanlelut. ’’Kissa tarvitsee lelun, jota se voi jah- data ja saada ihan fyysisesti kiinni’’, Leh- toranta painottaa. ’’Tämän takia välttäisin laserleluja, koska niistä kissa ei saa saalistukseen kuuluvaa palkinnon tuntua. Tästä voi aiheutua tyytymättömyyttä, stressiä ja jopa käytösongelmia’’, toteaa Lehtoranta. Jokainen kissa on yksilö ja pitää erilai- sista leikeistä. Terve ja tyytyväinen kissa leikkii, kunhan löytää kiinnostavat lelut. ’’Mikäli kissan pupillit laajenevat, se menee matalaksi vaanimisasentoon tai tuijottaa uteliaana, kiertelee ja koskette- lee lelua käpälälläänon löytynyt kis- salle mieluisa lelu’’, vinkkaa Lehtoranta. Uudet liikuteltavat lelut kannattaa ensin antaa kissalle näytille ja nuuhkit – tavaksi. Sen jälkeen aletaan pikkuhiljaa ja asteittain liikuttelemaan lelua, jottei kissa pelästy. ’’On hyvä ottaa huomioon, että kissan näkö- ja kuuloaistit ovat tarkemmat kuin ihmisen. Yllättäen ja nopeasti heilah- tava sekä rapiseva tai kilisevä lelu voi muuttua kissan silmissä pelottavaksi. Mikäli lelusta tulee kissalle ”mörkö”, ei leikkiminen kyseisen lelun kanssa saata enää luonnistua.’’ ’’Myös lelun liikkumistavalla on mer- kitystä. Lelua kannattaa kokeilla liikuttaa hitaasti nytkähdellen, pompahdellen, pii- lotellen nurkan tai sohvatyynyn taakse.’’ Yugie Toys Matonen eli värikästä ma- toa muistuttava onkilelun vaihtopää on hurmannut kotien viiksekkäät. Se pitää vuodesta toiseen hallussaan yrityksen myydyimmän tuotteen sijaa. ’’Matonen saa kiitosta hyvästä kestä- vyydestään. Se valmistetaan hauen kalas- tukseen tarkoitetusta materiaalista, joten se kestääkin tavanomaisia matoleluja paremmin’’, sanoo Lehtoranta. Aktivointilelut ovat erinomainen tapa vastata kissan vaanimis- ja saalis – tusvietteihin. ’’Ruoalla virikkeistämiseen löytyy lähes loputtomasti erilaisia tuotteita nuolumatoista ja herkkupiiloista akti – vointipalloihin’’, tietää Lehtoranta. Ongelmanratkaisukykyä kissa pääsee haastamaan erilaisin aivojumppapelein, joissa kissan tulee pelkän näön ja ha- juaistilla löytämisen lisäksi keksiä, miten herkun tai lelun saa pois piilostaan. ’’Ruokavirikkeistäminen aloitetaan pitämällä palkinnot helpommin saata – villa ja lisätään vaikeusastetta aseittain. Näin varmistetaan, että kissa saa jutun juonesta kiinni, kokee onnistumisten tunteita, eikä turhaudu’’. Petoeläin saalistaa Matonen on kestosuosikki monien viiksekkäiden kodeissa. Se on valmistettu hauen kalastukseen tarkoitetusta materiaalista. Onkeen voi laittaa myös höyhenistä tehtyjä ”saaliita”. 72 K issat nukkuvat suurimman osan päivästä. Riittävän levon ja palau- tumisen tueksi kissalle olisi hyvä tarjota vaihtoehtoisia lepopaikkoja. ’’Kissan petiä hankkiessa ja pedin paikkaa valitessa on hyvä pitää mieles – sä kissan mieltymykset’’, ohjeistaa Tiia Raatikainen. Hän toimii category spe – cialistina Peten Koiratarvikkeessa. ’’Peti voi olla kaikin tavoin kissalle mieluinen, mutta jos se on sijoitettu kovin rauhattomalle paikalle, kissa valitsee sen harvemmin lepopaikakseen. Sen vuoksi ennen pedin pois ottamista voi olla ai- heellista kokeilla pedille toista paikkaa.’’ Erityisesti monikissatalouksissa tulee kaikilla kissoilla olla oma rauhallinen ja miellyttävä petipaikka. ’’Peti sijoitetaan siten, etteivät rie – hakkaammatkaan pennut saa sitä leik- kiessään tiputettua. Seniorikissalle tulee taata turvallinen pääsy petiin.’’ Moni kissa arvostaa lämmintä ja peh- meää nukkumapaikkaa, minkä vuoksi ne hakeutuvat lepäämään auringon säteisiin ja takan tai pattereiden lämpöön. ’’Tällaiselle kissalle esimerkiksi patteri- peti tai reunallinen pesäpeti ovat oivia lepopaikkoja’’, tietää Raatikainen. ’’Jotkut kissat rakastavat korkealla nukkumista, sillä se lisää luontaista turvallisuuden tunnetta. Tällaiselle kissalle sopivat parhaiten esimerkiksi raapimapuiden pussipedit, ikkunalauta- peti, seinäpeti tai kaapin päälle sijoitettu makuupaikka.’’ Mikäli pedin sijoittaa kaapin päälle, tulee tarkistaa pedin liukumattomuus, eli pedin pohjassa pitää olla tarpeeksi pitävä liukuestepohja. ’’Kissojen petivalikoima on vuosien saatossa muuttunut sisustustrendien mukaan. Näiden uudistusten myötä markkinoille on tullut myös isompia petejä kissoille sekä paljon uusia omi – naisuuksia, kuten lämpöä heijastavat materiaalit’’, selventää Raatikainen. Lepopaikassa rauhoitutaan Aktivaattoreita joulupakettiin! Flamingo Plomo-höyhenlelun mata- tabipuu, kilisevä kello ja aidot höyhe- net houkuttelevat kissaa leikkimään sydämensä kyllyydestä. Plomo toimii sellaisenaan tai vaihtovieheenä Fla- mingo Hasse -kissanhuiskuun. www.dreampetstore.com Anna kissasi vapauttaa sisäinen saalis – tajansa Flamingo Hasse kissanhuiskun avulla! Isommankin viikarin kestävä lasikuituvarsi on varustettu tukevalla, puisella kahvalla. Teleskooppirakenne tekee leikistä entistä monipuolisempaa, varsi ulottuu 61 senttimetristä 186 senttimetriin saakka. Vieheessä mata- tabipuu, kilisevä kello ja aidot riikin- kukonsulat, www.dreampetstore.com Rapiseva, 22×27-senttinen pelimatto, Kong® Pull-A-Partz Sushi on täynnä yllätyksiä. Neljä irrotettavaa, kissan- mintulla täytettyä sushipalaa houkut- telee kissaa jahtaamaan saalistaan, www.dreampetstore.com LickiMat Cat Felix ja Casper aktivointimatot tarjoavat kissalle rauhoittavaa ajanvietettä ja hidastavat ahmimista. Eri tavoin kuvioiduille pinnoille voi levittää märkäruokaa, raakaa jauhelihaa tai herkkutahnaa. Nuoleminen tekee ruokailusta pidempikestoista. Valmis- tettu myrkyttömästä, elintarvikelaatuisesta TPR-luonnonkumista. Pakastuksen ja mi- kron kestävä, www.dreampetstore.com Patteripeti tuo lämmön lähelle. Lämmin ja pehmeä peti on monen kissan mieleen. 73 Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyhdistys EKEY ry: Etelä-Kymenlaakson eläinsuojeluyh- distyksen vuoden 2026 seinäkalenteria koristavat yhdistyksellä vuoden aikana olleet eläimet. Kalenteri maksaa 20 euroa. Sen voit tilata osoitteesta www.ekeyry.fi. Jouluun liittyvä lämpö, rauha ja raukea yltäkylläisyys ovat juuri sitä elämää, josta kissa nauttii. Jouluna ihmiset ovat kissoilleen vielä tavallistakin ystävällisempiä ja antavat ihania lahjoja ja herkkuja. Kissat rakastavat joulua Kaakkois-Suomen eläinsuojeluyhdistys ry: Miun neuletuotteet -ohjelehti sisältää kahdeksan erilaista neuleohjetta niin miehille kuin naisillekin. Koot 36-45. Varren leveydet kapea, normaali ja leveä. 15 euroa maksava ohjelehti Miun Kahvilasta (Itäinen Kanavatie 6, 53420 Lappeenranta) tai verkkokaupasta: kasey.mycashflow.fi. Turun eläinsuojeluyhdistys TESY ry: Pimeneviin iltoihin lämmikkeeksi mekon pituinen, kengurutaskullinen Kissa-hupparimekko. Materiaalissa on 80 % puuvillaa ja 20 % polyesteriä. Hup- parimekon hankit TESYn verkkokaupsta osoitteesta turun-elainsuojeluyhdistys. myspreadshop.fi. Pääset kauppaan myös QR-koodin kautta. Kissa-hupparimekko maksaa 44,99 euroa. Eläinsuojeluyhdistysten toiminnan tueksi Vennin videoita Julkkiskissa Vennin uusimpia videoita kissafanien iloksi: https://youtube.be/xP9HdCPNDf4 https://youtube.be/Yojk4k28kcE https://youtube.be/aT9Ld3QNq8c https://youtube.be/so3Q7MiLt74 https://youtube.be/mhkU_ULqZoY Kuva: Timo Toivonen Veikeät vesiautomaatit aktivoivat tämän lehden pääjutun (s. 6) Kaisa ja Harri Kekolan kissoja juomaan. 74 Nättiin laatikkoon pakattu Wrendale Designsin kissakave- rit-aiheinen peili on suloinen hyötylahja. Kissaihmisten suut makoisiksi Uusia KitKat-suklaalevyjä on tarjolla kolmessa eri makuvaihtoehdossa. Double Chocolatessa on maitosuk – laata ja tummaa suklaata. Salted Caramel yhdistää makeaa ja suolaista karamellia. Hazelnut-levyssä maistuu pehmeästi hasselpähkinä. KitKat-suk – laalevyt on jaettu helposti lohkeaviin paloihin, joten voit jakaa sen ystävien ja perheen kanssa tai nauttia siitä nopeana herkkuhetkenä itseksesi. Kissoille makeisia ei tule antaa. KitKat-suklaapatukat ja -levyt valmistetaan Nestlén Income Accele – rator -ohjelman kaakaosta, joka auttaa Länsi-Afrikan kaakaon viljelijöitä luomaan vakaamman ja pitkäaikai – semman tulon itselleen. Alustavat tulokset osoittavat, että ohjelman avulla on kasvatettu perheiden tuloja 38 prosenttia 18 kuukauden kuluessa. Wrendale Designsin korkealaatuista posliinia oleva Sohvakissat-muki perustuu Hannah Dalen alkuperäiseen vesiväri- kuvitukseen. Muki kestää pesukoneen ja mikroaal- touunin. Kananlentoon lennähti kissamaisia uutuuksia Rakas Joulupukki! Kiitos, jos otat huomioon nämä joululahjatoiveeni ja vinkkaat niistä myös ihmisilleni. Paljon rakkautta, sopivasti silittämistä ja lempeää harjausta turkilleni. Tassunpohjien hierontaa ja lämmin pehmeä peti. Yhteisiä leikkihetkiä ja liikunnallisia leluja. Turkkini väritykseen sopivat valjaat. Kannellinen vessa, jossa saan asioida kaikessa rauhassa piilossa katseilta. Terveellistä ruokaa ja sopivasti herkkuja. Innostavia ruokakuppeja sekä aktivoivia juoma-automaatteja. Tutustu ja tilaa: www.kananlento.com Ulster Weaversin keittiötekstiilisarjas- sa on useita erilaisia kissakuvioisia tuotteita, esimerkiksi Tyylikis- sat-patahanska ilah- duttaa kissanystäviä kokkauspuuhissa. 75h M ikä olisikaan parempi tapa viettää vapaapäivää kuin kissojen parissa! Vantaan Lemmikki – messuilla Puistokul- man katutasossa katse kiinnittyy erikoisen näköiseen kissaan, jolla on jäniksen töpöhäntä ja suuret si- niset silmät. Selviää, että kissarotu on Suomessa harvinainen mekong bobtail. ’’Kasi on 8-vuotias kiltti ja hassu kis- sa’’, kertoo sitä sylissään pitelevä Åsa . ’’Rotu on lähtöisin Thaimaasta, jossa sitä pidettiin hovikissana. Myös Venäjän keisari sai mekong bobtail -kissan lah- jaksi. Pikkuhiljaa kissarotua alkoi levitä sitä kautta Suomeenkin’’, selvittää Esa . ’’Halusimme thaimaalaisen kissan, mutta mieheni oli kuitenkin vielä kiin – nostunut maine cooneista. Nyt meillä on niitäkin kaksin kappalein’’, kertoo Alisa. Hänen sylissään on varsin näyttävä mustasavun värinen Sonny, 3-vuotias maine coon. ’’Tytärtemme suosikkikirja on Maala- rikissat Masi ja Kasi, joten kaksi kissaam- me saivat siitä nimensä. Sonny joutui tyytymään vähemmän kaunokirjalliseen nimeen.’’ Apua kotimaisille kissoille Rekku Rescuen pöytä on messuilla nä- kyvästi esillä. Paikan päältä voi ostaa leluja ja saada tietoa yhdistyksen toi – minnasta. Viiksiniekat valloittivat Kissafani oli tutkimassa näytteilleasettajien tarjontaa sekä silittelemässä viiksekkäitä sydämenvaltaajia. Teksti ja kuvat: Kati Wikström Eläimistä pitävä Varvara Lisova viihtyi Vantaan Lemmikkimessuilla. Erityisen mieluisia ovat norsut, pöllöt ja kalat. Messuilta ei kuitenkaan niitä löytynyt. Kissoista hänen suosikkejaan ovat maine coon ja sfinx. MIKÄ TILAISUUS? Vantaan Lemmikkimessut syyskuussa Roduista mukana myös: mekong bobtail bengali 76 ,, On hienoa, kuinka kissalääketiede ja omistajien hoitomyönteisyys ovat kehittyneet. ,, Taija Lukin ja Sini Heikkonen keräävät ruokaa Ukrainan kissoille perustamansa Rescue Heart ry:n kautta. Eniten apua tarvitaan tällä hetkellä Harkovassa. Lemmikkien ravintoterapeutti Vilma Jylkän sylissä komeilee maine coon Svante. Rekku Rescuen pääpaino on suoma- laisten kissojen ja koirien auttamises- sa. Yhdistys etsii kodittomille eläimille koteja ja tekee ennaltaehkäisevää eläin- suojelutyötä järjestämällä kissojen leik- kaustapahtumia ja eläinten sirutuspäiviä. Lisäksi se tiedottaa eläinten hyvästä hoi- dosta ja huolenpidosta. ’’Eniten meidän kauttamme kulkee kissoja uusiin koteihin’’, kertoo Sophie Sonck Rekku Rescuesta. ’’Kissoja luovutetaan meille niiden omistajan muuttuneen elämäntilanteen takia. Tällainen voi olla muun muassa lapsen syntymä, allergian puhkeaminen tai kissan omistajan kuolema.’’ Rekku Rescue loukuttaa kodittomia kissoja ympäri Suomea. Viime vuoden aikana yhdistyksen kautta uuden kodin sai noin 154 kissaa.