Kuudetta Kevätseuranta-viikonloppua vietetään vappuisissa tunnelmissa: lämpötilan odotetaan nousevan Etelä-Suomessa jopa 20 asteeseen ja havaintoja piknikille kerääntyvistä ihmisistä odotetaan runsaasti!
Kuka tahansa voi osallistua ilmoittamalla havaintojaan Kevätseurannan verkkosivuilla. Havainnot tallennetaan Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan.
Piknik-kausi vauhdissa – ihmisiä ulkona jo Oulussa asti
Vuoden 2026 Kevätseurannan teemalajeihin kuuluvista piknikille kerääntyvistä ihmisistä on tehty jo yli sata havaintoa. Määrä tuplaantui edellisen seurantaviikonlopun aikana. Aurinkoinen sää on houkutellut ihmisiä ulos piknikille jopa Oulussa asti. Viikonlopulle ennustetaan lämmintä ja selkeää säätä, ja etenkin Etelä-Suomessa lämpötila voi nousta 20 asteeseen, joten piknik-seurueita on odotettavissa runsaasti.
Hyönteiset
Sitruunaperhoset, kekomuurahaiset ja kimalaiset ovat tähän mennessä Kevätseurannan havaituimpia hyönteisiä. Havaintoja näistä lajeista on kertynyt yhteensä noin 300. Pohjoisin sitruunaperhonen on tavattu Pudasjärvellä, kun taas pohjoisin kimalainen ja kekomuurahaisten yhdyskunta on havaittu jopa Inarissa asti. Muut hyönteiset kuten hyttyset ja nokkosperhoset ovat yleistyneet koko Suomessa Lappia myöten.
Kuva: Luontoliitto/Riina Pippuri.
Seitsenpistepirkkoja on havaittu toistaiseksi alle 10, ja havainnot painottuvat Etelä-Suomeen. Pohjoisin havainto on tehty Kuopiossa.
Matelijat ja sammakkoeläimet
Sammakon kutuhavaintoja on tullut runsaasti Etelä-Suomesta, jossa sammakot ovat aloittaneet kudun. Pohjoisin sammakkohavainto on tehty Virroilta. Seuraava seurantaviikonloppu voi olla hyvä tilaisuus sammakoiden bongaamiseen: ne kerääntyvät lampien ja järvien lämpimimpiin osiin kutemaan, ja niitä kannattaa etsiä päiväsaikaan, jolloin aurinko lämmittää keväisiä vesiä. Etenkin ruskosammakoiden kuturyppäitä voi havaita helposti veden pinnalla kellumassa.
Kyy- ja sisiliskohavainnot ovat myös yleistyneet. Pohjoisimmat havainnot kummastakin lajista ulottuvat Kajaanin korkeudelle.
Vaskitsasta on tehty yksi havainto Uudenmaan alueella. Huhtikuu on tavanomainen aika vaskitsojen horroksesta heräämiselle, mutta ne ovat hyviä piiloutujia ja liikkuvat pääasiassa hämärässä, mikä vaikeuttaa niiden havainnointia.
Rantakäärmeestä on yksi havainto Varsinais-Suomesta. Aikaisimmat rantakäärmeet heräilevät huhtikuun aikana, ja toukokuussa havaintoja on odotettavissa runsaammin.
Nisäkkäät
Kevätseurantaan on saatu ensimmäiset lepakkohavainnot: havaintoja on yhteensä kolme, joista pohjoisin on Teuvalla. Ensimmäinen havainto ilmoitettiin 12. huhtikuuta Jyväskylästä. Ensimmäiset lepakot lähtevät liikkeelle huhtikuun tienoilla mutta yleistyvät vasta toukokuussa. Niitä voi havaita keväällä jopa päiväsaikaan, sillä horroksen jälkeen nälkäiset lepakot etsivät aktiivisesti hyönteisiä.
Siilihavaintoja on kertynyt lisää etenkin Etelä-Suomesta, ja havaintoja on nyt yhteensä 12. Kaksi pohjoisinta siilihavaintoa on tehty Oulun korkeudella.
Kasvit
Kevätseurantaan on saatu runsaasti uusia kasvihavaintoja ja lajilista on täydentynyt useilla keväisillä lajeilla.
Uutena lajina on havaittu peltokorte, jonka ensimmäinen ja samalla pohjoisin havainto tehtiin 12. huhtikuuta Oulussa. Rentukasta on kertynyt muutamia havaintoja, ja ensimmäiset kukinnat havaittiin 18. huhtikuuta Jyväskylässä ja Lahdessa. Käenkaalista on kirjattu neljä havaintoa – ensimmäinen 14. huhtikuuta Helsingissä ja pohjoisimmat Tampereella.
Koivuista on tehty yli 30 hiirenkorvahavaintoa, joista pohjoisin on raportoitu Oulusta. Oulun havainto on aikainen, sillä keskimäärin hiirenkorvia voi havaita vasta reilusti toukokuun puolella Oulun korkeudella. Lämpimät säät voivat kiihdyttää hiirenkorvien kasvua, ja lehti voi kasvaa nopeasti 2 cm pituuteen.
Valkovuokkohavainnot yleistyvät, ja pohjoisimmat valkovuokot kukkivat havaintojen mukaan Konnevedellä Keski-Suomessa.
Linnut
Kevätseurantaan on saatu lintupuolella uusia tulokkaita. Ensimmäiset käkihavainnot on tehty 19. huhtikuuta, mikä on tyypillinen aika ensimmäisille käeille. Pääosa käistä saapuu kuitenkin vasta toukokuun puolella, jolloin voi kuulla myös koiraiden tuttua kukkumista.
Myös ensimmäiset pääskyset ovat ilmaantuneet listalle: kaksi haarapääskyhavaintoa on tehty Etelä-Suomesta, ensimmäinen 20. huhtikuuta. Haarapääskyjen kevätmuutto ajoittuu huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun, joten runsaita havaintoja on odotettavissa etenkin toukokuulta.
Hanhiaurat, laulujoutsenet, peipot, kurjet ja töyhtöhyypät ovat edelleen havaituimpia kevään merkkejä, joita tavataan lähes koko Suomessa.
Kirjosiepot ovat niin ikään uusia tulokkaita – havaintoja on lähes kymmenen ja pohjoisin on tehty Vaasassa. Kaksi rantasipiä on havaittu Etelä-Suomessa, ja pajulinnun muutto on edennyt toistaiseksi verkkaisesti muutaman havainnon voimin Etelä-Suomessa.
Punakylkirastaista ja tuulihaukoista on ilmoitettu havaintoja laajasti ympäri Suomea. Pohjoisimmat havainnot kyseisistä lajeista on tehty Oulun korkeudelta. Hanhiaurat, laulujoutsenet, peipot, kurjet ja töyhtöhyypät ovat edelleen havaituimpia kevään merkkejä, joita tavataan lähes koko Suomessa.
Kuiva kevät voi aiheuttaa haasteita
Kevät on ollut koko maassa poikkeuksellisen kuiva. Sateita on ollut niukasti, ja vähäinen lumi suli nopeasti, altistaen luonnon kuivuudelle. Ennusteiden mukaan maankosteus vähenee edelleen kevään edetessä. Tämä voi aiheuttaa haasteita eliöille – esimerkiksi sammakon kutupaikat voivat kuivua, jolloin kutu ei selviä.
Havaintoja kerätään toukokuun loppuun asti
Havaintoja voi ilmoittaa Kevätseurantaan verkkolomakkeella, paperilomakkeella tai iNaturalist-sovelluksella toukokuun loppuun saakka. Kaikki havainnot tallennetaan Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan.
Kevätseurannassa kerätään tietoa sekä lajien ensihavainnoista että niiden runsastumisesta eri puolilla Suomea. Seurannassa on mukana 41 vakiolajia sekä vuosittain vaihtuvia teemalajeja ja -ilmiöitä.
Vuoden teema on “Yhdessä kevääseen”, ja kampanja kannustaa havainnoimaan luontoa yhdessä ystävien, perheen tai kollegoiden kanssa. Myös lapset voivat osallistua havainnointiin kampanjasivuilta ladattavan paperisen havaintokortin avulla.
Luontoliitto on vuonna 1943 perustettu lasten ja nuorten oma luonnonharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö, jonka toiminta kattaa koko Suomen.
