Kissaharrastus on aina viehättänyt minua. Siinä saa olla kissojen kanssa, ja lisäksi on pystynyt solmimaan uusia tuttavuuksia. Monet ystävät ovatkin tulleet juuri sitä kautta elämääni. Näin kertoo 71-vuotias Carin Sahlberg, joka tunnetaan kaikkien rotujen kissatuomarina sekä abessinialaiskasvattajana, jonka rakkaus kissoihin sai alkunsa jo lapsuusvuosina.
’’Kävimme aina kesäisin mummolassa Sveitsissä. Siellä oli kolmivärinen naaras koko lapsuusvuosieni ajan, se olikin minulle todella rakas kissaystävä! Olisimme voineet vaikka ottaa sen mukanamme Suomeen, mutta se ei olisi onnistunut, koska vielä siihen aikaan ulkomailta tulevien kissojen piti olla kolme kuukautta karanteenissa.’’
Toinen tärkeä kissakokemus Sahlbergillä oli opiskeluaikoinaan.
’’Kaveri lähti ulkomaille kahdeksi kuukaudeksi, ja minä pidin huolta hänen kissastaan. Kun kissa sitten lähti omaan kotiinsa, tuli kieltämättä tyhjä olo.’’
Sittemmin Sahlberg pääsi tutustumaan myös rotukissoihin.
’’Asuin Helsingissä Lauttasaaressa, ja siellä pidettiin eräässä koulussa kissanäyttely. Muistan, kuinka ihastuin kissoihin! Siellä oli rotuja, joita en tuntenut, enhän tiennyt kissaharrastuksestakaan siihen aikaan mitään. Erityisesti tykkäsin venäjänsinisistä, pyhä birmoista ja abessinialaisista. Muistan, kuinka tosi mukava aby-uros istui omistajansa olkapäällä, se tekikin minuun suuren vaikutuksen.’’
Abessinialaiset kiehtovat Sahlbergiä niin luonteeltaan kuin ulkomuodoltaan.
’’Ne ovat tosi elegantteja, kuin pieniä puumia! Ne ovat hyvin helppohoitoisia, älykkäitä, ystävällisiä sekä terveitä. Ei siis ihme, että niiden suosio on kasvanut Suomessakin.’’
Kansainvälinen kissaliitto FIFe julkisti kuluvana vuonna tilaston, jonka mukaan Suomessa on käynyt eniten abessinialaisia näyttelyissä, yli 600 kissaa.
Ensimmäinen oma kissa
Ensimmäisen oman kissan, abessinialaisnaaraan, Sahlberg hankki 1980-luvun loppupuolella.
’’Halusin nimenomaan rotukissan, joka on kasvanut kotioloissa ja jonka ei tarvitsisi olla ulkona.’’
Sahlberg kokeili myös näyttelyitä tämän punahopean värisen Tabita-kissansa kanssa.
’’Kävin sen kanssa kuitenkin vain kerran näyttelyssä, koska se inhosi sitä. Siksi sen näyttelyura päättyi jo ennen kuin edes pääsi käyntiin.’’
Sahlbergille itselleen kävi kuitenkin toisin: hän innostui näyttelyistä niin, että hakeutui sittemmin assistenttikurssille.
’’Siihen aikaanhan vain assistentit saivat esittää kissat näyttelyissä, joten heillä riitti kysyntää.’’
Pian Sahlberg hankki toisen abessinialaisnaaraan, punaisen Hennan. Sen myötä näyttelykäynnitkin lisääntyivät.
’’Henna oli kiva ja nätti kissa, jonka kanssa oli mukava käydä näyttelyissä. Kävimme myös ulkomailla, Itävallastakin oli tuomisina BIS-voitto!’’
Sahlberg on käynyt näyttelyissä kauempanakin, Kiinaa ja Siperiaa myöten. Sahlbergin kasvattajaura käynnistyi vuonna 1994.
’’En ole koskaan ollut mitkään iso kasvattaja. Tähän mennessä minulla on ollut neljä pentuetta FI*Akanthos-kasvattajanimellä.’’
Omat kasvatit ovat olleet merkittävässä roolissa Sahlbergin elämässä myös kotona.
’’Tällä hetkellä minulla on vuonna 2013 syntynyt riistanvärinen Victoria ja sen 10-vuotias tytär, sininen Danika.’’
Nyt olisi haaveissa saada punainen abessinialainen.
’’Minulla oli kauan kolme kissaa, joten nyt olisi paikka kolmannelle!’’
Halusin nimenomaan rotukissan, joka on kasvanut kotioloissa ja jonka ei tarvitsisi olla ulkona.
Näyttelytuomarina
Carin Sahlberg tunnetaan nykyisin kaikkien rotujen tuomarina. Hetkessä hän ei kuitenkaan päässyt tähän asemaan.
’’Jotta pääsi tuomariksi, oli muutamia vaatimuksia: piti olla kasvattanut tietyn määrän pentuja, piti olla toiminut assistenttina näyttelyissä sekä lisäksi olla mukana yhdistystoiminnassa. Tuomarioppilaana pitää seurata tuomareiden työtä, nähdä satoja kissoja ja suorittaa loppututkinto.’’
Sahlberg laskee, että hänellä meni kaikkiaan 20 vuotta, ennen kuin pääsi kaikkien rotujen tuomariksi.
’’Se kesti aika kauan, koska matkan varrella oli hidastuksia, muun muassa korona-aika.’’
Sahlberg on mukana myös rotujärjestön eli Abys ry:n toiminnassa. Yhdistys on tarkoitettu kaikille abessinialais- ja somalikissoista kiinnostuneille. Hän pitää vuodesta 1988 alkaen toimineen Abys ry:n työtä hyvin tärkeänä.
’’Yhdistyksessä on samanhenkisiä ihmisiä, ja sieltä saa rodusta tärkeää tietoa. Sitä kautta syntyy myös hyviä ystävyyssuhteita, omatkin parhaat kissakaverit ovat tulleet sieltä!’’
Sahlberg toimii yhdistyksen varapuheenjohtajana ja terveysyhdyshenkilönä. Lisäksi hän on AbyS-jäsenlehden päätoimittaja.
Carin Sahlberg listaa, mikä häntä kissoissa viehättää:
- Itsenäisyys
- Kauneus
- Viisaus
- Seurustelutaito
