Ranuan eläinpuistossa on kolme ilvestyttöä: Ruotsista eläintarhasta muuttanut 12-vuotias Qatinka sekä Latviasta tulleet 5-vuotiaat sisarukset, Jakobine ja Lucia. Qatinka elää aitauksessaan yksin, sisarukset samassa.
’’Kissapetojen tapaan meidänkin ilvestyttötriomme nauttii yksinolosta, mutta toisaalta ne ovat uteliaita ja seurallisia. Vallankin Qatinka tulee mielellään aidan viereen kurkkimaan’’, kertoo Ranua Resortin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Riina Silvennoinen.
Äitejä Ranuan ilvekset eivät vielä ole.
’’Lajistrategiassamme haluamme mahdollistaa ilveksen lisäännyttämisen tulevaisuudessa, mikäli se on EEP-suojeluohjelman kannalta tarkoituksenmukaista’’, avaa Riina tulevaisuutta.
Ravinnoksi ilveksille, kuten muillekin eläinpuiston asukeille valmistetaan eläinpuiston rehukeittiössä lajinmukaista ruokaa.
’’Esimerkiksi ilvekset saavat myös tuoretta poroa ja peuraa. Ruoan avulla eläimiä aktivoidaankin. Joskus ilvesten aitaukseen laitetaan kokonainen jänis, jotta ne voivat hyödyntää raateluviettiään. Toisinaan ruoka voidaan viedä aitauksen puihin, ja ilvekset pääsevät nauttimaan kiipeilystä. Vastaavasti naalien ruoka voidaan piilottaa heinän sekaan pahvilaatikkoon, jotta ne voivat toteuttaa lajityypillistä käytöstä etsiessään ja tonkiessaan ruokaa.’’
Ravinnoksi eläinpuiston asukeille valmistetaan rehukeittiössä lajinmukaista ruokaa.
- Ilves
Laji: Lynx Lynx.
Levinneisyys: Laajasti Euraasian alueella, etenkin pohjoisissa havumetsissä.
Lisääntyminen: Kiima kevättalvella, kantoaika reilu 2 kuukautta. Naaras hoitaa pennut yksin, ilvekset eivät ole pariuskollisia. Poikueet yleensä pienehköjä, 1-3. Poikaset seuraavat emoa melko pitkään.
Asuinolot luonnossa: Erityisesti pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsät. Ilves on pääosin yksineläjä ja reviirieläin. Käyttää pesää lähinnä vain penikointi- ja pikkupentuvaiheessa.
Ravinto: Käytännössä yksinomaan lihansyöjä. Tyypillistä ravintoa jänikset, rusakot, linnut, pikkunisäkkään, jopa poronvasat ja metsäkauriit. Ei juurikaan hyödynnä raatoja.
Koko: Pituus noin 80-140 cm, paino tyypillisesti 10-25 kg.
Määrä maailmassa /uhanalaisuus: Globaalin määrän arviot vaihtelevat paljon, mutta laji on elinvoimainen, vaikka paikallisesti joillakin alueilla suojelutoimille ja palautusistutuksille on ollut tarve. Suomen ilveskanta on noin 2500 yksilöä, joskin se vaihtelee vuosittain.
Kissamaisia tapoja: Monilta osin ilves muistuttaa käytökseltään kotikissaa tai ehkä olisi oikeammin sanoa, että kotikissa muistuttaa suuresti villejä kissaeläimiä, kuten ilvestä. Ilvekset muun muassa kehräävät! Keväällä ilveksen kiimahuutelu kaikuu läpitunkevana koko Ranuan eläinpuiston halki. Tämän äänen moni on metsässäkin kuullut, vaikka itse ilvestä harvoin pääsee näkemään.
Tiedot ilveksestä kokosi: Riina Silvennoinen, Ranua Resort
