Kulttuuri

Leivotaan Lucian päiväksi Lussekatter-pullia

Lussekatter -pullat ovat kuuluneet Ruotsissa Lucian päivän perinteeseen 1700-luvulta. Alun perin sahramipullia leivottiin 1600-luvulla Saksassa, josta ne kulkeutuivat Ruotsiin.

Lussekatter -pullat ovat kuuluneet Ruotsissa Lucian päivän perinteeseen 1700-luvulta. Alun perin sahramipullia leivottiin 1600-luvulla Saksassa, josta ne kulkeutuivat Ruotsiin.


Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta Pyhän Lucian muistoksi. Lucia, latinaksi lux eli valo, tuo valoa ja iloa vuoden pimeimpään aikaan, mutta perinteen taustalla olevassa tarinassa on synkkiä sävyjä.
Lucian legenda on peräisin Italian Sisiliasta. Sen mukaan hän eli 200-luvulla ja oli kristitty, vaikka kristinusko oli Rooman valtakunnassa kiellettyä. Lucia-neidon pukuun kuuluvan punaisen vyönauhan sanotaan symboloivan Lucian marttyyrikuolemaa. Lucian päivänä järjestetään kulkueita ja juhlia. Perinteisesti Lucia-neito pukeutuu valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.


Suomeen Lucia-perinne on tullut 1800-luvun lopulla Ruotsista. Ruotsissa Lucia esiintyi yleisölle ensimmäisen kerran Tukholman Skansenilla vuonna 1893. Lucia-perinne levisi Suomessa erityisesti ruotsinkielisille paikkakunnille. Turun ruotsinkielisessä tyttökoulussa valittiin Lucia vuonna 1898. Helsingissä ensimmäinen Lucia-kulkue järjestettiin vuonna 1930, ja vuonna 1950 Suomessa valittiin ensimmäinen virallinen Lucia.

Perinteisesti Lucia-neito pukeutuu valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.


Lussekatter -pullat ovat kuuluneet Ruotsissa Lucian päivän perinteeseen 1700-luvulta. Alun perin sahramipullia leivottiin 1600-luvulla Saksassa, josta ne kulkeutuivat Ruotsiin.
Lussekatt-nimi ei oikeastaan viittaa Luciaan, vaan kissaksi pukeutuneeseen paholaiseen (Lucifer), jota valonvärisillä pullilla erään tarinan mukaan yritettiin häätää.
Sahrami kuuluu olennaisena osana Lucia-pulliin. Jo pieni ripaus maailman kalleinta maustetta antaa tavalliselle pullataikinalle kauniin keltaisen värin ja runsaan maun.

Sahrami kuuluu olennaisena osana Lucia-pulliin. 

Lussekatter

  • 50 kpl
  • 50 g hiivaa
  • 150 g voita tai margariinia
  • 5 dl maitoa
  • 250 g maitorahkaa
  • 1 kananmuna
  • 1 tl suolaa
  • 0,5–1 g sahramia
  • 1,5–3 dl Dansukker Taloussokeria
  • 15–17 dl vehnäjauhoja
  • Voiteluun kananmuna
  • Koristeluun rusinoita
  • Murenna hiiva kulhoon. Sulata rasva kattilassa. Sekoita joukkoon maito ja lämmitä kädenlämpöiseksi. Kaada osa seoksesta hiivan päälle ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää loppuseos, rahka, muna, sahrami, suola ja sokeri. Lisää suurin osa jauhoista ja alusta kimmoisa, kulhon reunoista irtoava taikina. Peitä kulho ja anna kohota lämpimässä paikassa noin 30 minuuttia.
  • Vaivaa taikinasta ilmakuplat jauhotetulla työpöydällä. Jaa taikina viiteen osaan ja jokainen osa edelleen 10 palaan. Muotoile palat sormenpaksuisiksi tangoiksi (noin 20 cm) ja rullaa tangon päät eri suuntiin kierteelle. Koristele rusinoilla. Kohota pellillä hyvin peitettyinä noin kaksinkertaisiksi 20–30 minuuttia. Voitele pullat rikki vispatulla munalla.
  • Paista pullia uunin keskitasossa 225 asteessa noin 8 minuuttia.

Lisää artikkeleita aiheesta

Kulttuuri

Mistä tulevat kissa-alkuiset paikannimet?

Ihmisen ja kissan yhteiselosta on todisteita Suomestakin jo noin tuhannen vuoden takaa. Kissalla on ollut tärkeä rooli viljavarastojen turvaamisessa hiiriltä…

Kissan ja ihmisen suhde

Kissojen nimipäiväkalenteriin tuli 60 uutta nimeä

Helsingin yliopisto on päivittänyt kissojen, koirien ja hevosten nimipäiväkalenterit vuodelle 2027. Tämä uudistus on ensimmäinen, johon kaikilla suomalaisilla on ollut…

Kissan ja ihmisen suhde

Jasson kaikki yhdeksän henkeä tallessa

Nyt nelivuotias kotikissa Jasso oli jo ehtinyt tottua siihen, että kotona oli yleensä aina joku, tai ainakin yksinoloajat olivat lyhyitä.’’Erään…